Punainen kovakuoriainen lahopuun rungolla.
Punahärö. Kuva: Teemu Rintala.

Hiidenportin pienet eläjät avun ja etsinnän kohteina

Korpikolva (Pytho kolwensis) on uhanalainen kovakuoriainen, joka on riippuvainen Hiidenportin kaltaisista aarnimetsistä, vanhoista kuusikoista. Talvikauden kantavilla keleillä tulemme auttamaan korpikolvaa kodinhakuhommissa. Kaadamme sopivia järeitä kuusenrunkoja niin, että korpikolvalle löytyy sopiva jatkumo oikean lahoasteen puita, .

Harvinaiset punahäröt ovatkin linssiluteita!

Kuvassa on 8 kovakuoriaisen kuvat sekä teksti: Mikä on Beetles Life? Beetles LIFE -hankkeessa parannetaan kahdeksen uhanalaisen kovakuoriaisen elinympäristöjä luonnonsuojelualueilla. Tässä ne ovat koko komeudessaan! Kovakuoriaisilla on paljon kavereita luonnossa: kun suojelemme paremmin hankkeen kohdelajeja, suojelutyö auttaa samalla satoja, jopa tuhansia, muita lajeja. Metsien ennallistamiseen tarvitaan osaavia käsipareja, mikä lisää työllisyyttä. Luonnonsuojelutyömme auttaa myös ihmisiä: vanhat metsät ovat upeita retkipaikkoja ja virkistysalueita. Hankkeen lajit ovat vanhojen metsien asukkaita. Se on pulma, koska iäkästä metsää ei enää ole yhtä paljon kuin ennen. Lajien elämän tärkein edellytys on lahopuu. sieltä löytyy koti, ravintoa ja lisääntymiskumppani. Mitäpä muuta kovakuoriainen kaipaa?

Pieni askel ihmiselle, iso harppaus karismaattisille kovakuoriaisille!

Beetles-LIFE on monipuolinen suojeluhanke. Se auttaa kahdeksaa kovia kokenutta kovakuoriaislajia ja ennen kaikkea niiden elinympäristöä, jossa elää satoja, tuhansia muitakin lajeja. Kerromme hankkeemme sankarilajeista taiteen, kasvatuksen, median ja leikkimisen avulla.

Kohdelajien elinympäristöjen hoito auttaa myös satoja muita metsälajeja ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Lajikirjostamme lähes puolet on hyönteisiä – ne ovat korvaamattoman tärkeitä ravintoketjussa ja ekosysteemin toiminnassa.

Kohdelajit ovat punahärö, korpikolva, lahokapo, kaskikeiju, havuhuppukuoriainen, mäntyhuppukuoriainen, haavansahajumi ja palolatikka. Ne ovat herkkiä metsäluonnon indikaattorilajeja: ne ilmentävät hyvin metsäluonnon tilaa ja toimivat samalla luonnonsuojelun mittarina.

Kohdelajit kuuluvat lajeihin, joita käsitellään EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IV. Se tarkoittaa, että lajien esiintymispaikoille on perustettava erityinen suojelualue ja lajit ovat tiukasti suojeltuja myös suojelualueiden ulkopuolella. Niiden lisääntymis- ja esiintymispaikkoja ei saa heikentää eikä hävittää.

Hankkeen kohdelajien tulevaisuus näyttää heikolta, ja osalla tilanne on tukalampi kuin toisilla. Punahärön tilanne on lajeista kriittisin, sillä sen status on tuoreimman valtakunnallisen lajiarvion eli lajien Punaisen kirjan mukaan äärimmäisen uhanalainen.

Lajien avuksi turvaamme haapojen säilymistä elinympäristöinä, luomme polttamalla monille lajeille välttämätöntä lahopuuta ja palautamme korpia lähemmäs luonnontilaa.

Hanke toimii kahdeksan maakunnan (Etelä-Savon, Hämeen, Kainuun, Keski-Suomen Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon) alueella yhteensä 26 kohdealueella.

Hankkeen rahoitus ja toiminta-aika

Hankkeen budjetti on 2,69 milj.€, josta 60% (1,6 milj.€) on EU:n LIFE Luonto -ohjelmasta saatavaa rahoitusta.

Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018–31.7.2023.

Yhteystiedot

Hanketta vetää Metsähallitus, Luontopalvelut.

Projektipäällikkö Raisa Tiilikainen
puh. 0206395294, raisa.tiilikainen@metsa.fi

Kumppaneita on Metsähallituksen lisäksi neljä, ks. Hankekumppanit-sivu.

Lisätietoa

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 17.7.2020