Harvinaisten kovakuoriaisten elinympäristöjä parannetaan Kuhmossa ennallistamispoltoilla. Metsähallitus polttaa 11,5 hehtaaria metsää Elimyssalon luonnonsuojelualueella perjantaina 9. heinäkuuta. Toimet ovat osa viisivuotista Beetles LIFE -suojeluhanketta.
Ennallistamispoltto aloitetaan puolenpäivän jälkeen sään salliessa. Poltettavat kuviot sijaitsevat Kuhmon Ystävyyden puistossa Elimyssalon luonnonsuojelualueella, Juntintien läheisyydessä. Poltosta muodostuu runsaasti savua, joka voi olla havaittavissa laajalla alueella polton aikana ja joitakin päiviä sen jälkeen. Poltosta tiedotetaan alueella maastokyltein.
Elimyssalo on osa valtakunnallista palojatkumoverkostoa, jonka tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuutta säännöllisillä ennallistamispoltoilla. Nyt poltettava metsä on vanhaa luonnonmetsää, jonka puusto on iältään 130–150-vuotiasta. Metsissä näkyy kuitenkin ihmisen kädenjälki: alueen metsiä on aikanaan kaskettu ja niistä on otettu puuta kotitarvekäyttöön.
– Vanhojen metsien ennallistamispoltot ovat monille lajeille elintärkeitä. Osa tarvitsee hiiltynyttä puuta, jota syntyy vain kelottuneen puun palaessa. Kelopuita taas löytyy lähinnä vanhoista metsistä, kertoo suojelubiologi Ilkka Immonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Polttaminen hyödyttää elinympäristöä kokonaisuudessaan, mutta Elimyssalossa pyritään parantamaan erityisesti neljän uhanalaisen hyönteisen elinoloja. Niistä palolatikka on lude ja mäntyhuppukuoriainen, havuhuppukuoriainen sekä lahokapo kovakuoriaisia. Ne tarvitsevat palanutta puuta elääkseen, joten metsäpalojen vähentyessä niiden elintila on käynyt ahtaaksi.
Ennallistamispoltot houkuttelevat lajeja muilta alueilta, itärajalla myös Venäjän suurista luonnonmetsistä. Kokonaisuudessaan hyödyt näkyvät vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua.
Ennallistamispoltto toteutetaan osana Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää Beetles LIFE -hanketta, jonka rahoituksesta osa tulee EU:n LIFE Luonto -ohjelmasta. Hankkeessa parannetaan kahdeksan uhanalaisen hyönteislajin, kuten kaskikeijun ja palolatikan, elinympäristöjä luonnonsuojelualueilla.
Palanut puu on tärkeää ekosysteemille
Metsäpalot ovat aina olleet luonnollinen osa pohjoisten havumetsien elämää. Ne ovat ylläpitäneet luonnonmetsien monimuotoisuutta ja lajistoa metsien laikuittaisen uudistumisen kautta. Metsän palaessa osa puustosta kuolee heti ja osa vasta vuosien kuluessa. Tämän seurauksena alueelle syntyy eri lahoamisvaiheessa olevaa puuainesta. Nykyaikaisen palontorjunnan myötä palot sammutetaan tehokkaasti, ja monet paloalueita suosivat eläin- ja kasvilajit ovat harvinaistuneet.
Metsien ennallistamispoltot suunnitellaan ja valmistellaan aina huolellisesti. Poltettavaksi valitaan paikka, jossa on sammutusvettä lähellä. Onnistunut poltto edellyttää riittävän kuivaa maastoa, siksi poltot tehdään usein metsäpalovaroituksen aikaan. Poltossa ja jälkivartioinnissa on aina mukana tarvittavan suuri määrä henkilöitä.
Lisätietoja:
suojelubiologi Ilkka Immonen, Metsähallituksen Luontopalvelut, ilkka.immonen@metsa.fi, puh. 040 186 2553
