Toimenpiteet Beetles LIFE -hankkeessa


Beetles LIFE -hankkeen tavoite on parantaa uhanalaisten kohdelajien suojelua. Miksi suurten ympäristöuutisten aikana ja ilmastonmuutoskeskustelun keskellä huomio tulisi kiinnittää pieniin, selkärangattomiin lajeihin? Miksi näitä lajeja pitää suojella?
Syy suojeluun löytyy kovakuoriaisten asemasta asuinympäristössään: lajit ovat indikaattorilajeja eli ne ilmentävät metsäluonnon monimuotoisuutta ja luonnon tilaa. Suojelemalla indikaattorilajeja huolehditaan samalla laajasta kirjosta muitakin lajeja. Hankkeen ennallistamistyöt auttavat siis lukemattomia muita, erityisesti paahteista ympäristöä ja lahopuuta suosivia lajeja.
Lahopuuta, keloja ja palanutta metsää – kyllä kiitos
Hankkeen aikana lajeille lisätään suojelualuetta, ennallistetaan puustoisia soita, lisätään lahopuuta, vahvistetaan haavan tarjontaa kohdelajeille ja tehdään lukuisia ennallistamispolttoja. Hankkeessa perustetaan Harjulaan uusi yksityinen suojelualue, joka on kooltaan 40 hehtaaria. Erilaisilla Natura 2000 -alueilla puustoisia soita ennallistetaan yhteensä noin 290 hehtaaria, lahopuuta lisätään noin 100 ja haapajatkumoa edistetään 120 hehtaarin alueella.
Hankkeen selvästi suurin työ ovat metsän ennallistamispoltot, joita tehdään lähes 350 hehtaarin suuruisella alueella 16 eri paikassa. Eniten metsän ennallistamispolttoja tehdään Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, jossa metsää ennallistetaan polttamalla 206 hehtaaria.
Ennallistamistyön tähtäin on tulevaisuudessa
Ennallistamistyöt ovat lajeille tarpeellisia, koska niiden avulla luodaan metsää, jollaista ei nykyisen metsätalouden aikana juuri pääse syntymään. Kohdelajeille esimerkiksi luontoon jätetty kaatunut lahopuu, metsäpalojen aiheuttamat muutokset metsissä ja keloutumaan jätetyt puut ovat parhaita mahdollisia kotipaikkoja ja ruokailualueita.
Hankkeen kovakuoriaisille sopiva ympäristö ei ennallistamistöistä huolimatta synny kovin nopeasti, vaan hankkeen aikana tehtävät työt auttavat lajeja vasta jonkin ajan kuluttua.
Luonnonhoitoa uhanalaisten hyönteisten ja metsäluonnon monimuotoisuuden hyväksi
Beetles Life -hankkeen kohdelajeille ja lukuisille muille hyönteisille sopivia elinympäristöjä voidaan ylläpitää erilaisilla luonnonhoidon toimilla niin luonnonsuojelualueilla kuin talouskäytössä olevissa metsissä.
Tutustu julkaisuumme uhanalaisten hyönteisten tukemisesta luonnonhoidon keinoilla (julkaisut.metsa.fi)
Tutustu metsäalan ammattilaisille suunnatun koulutuksen esitteeseen (pdf 402 kt)
Read more about supporting forest biodiversity and endangered insects in managed forests (pdf 834 kt, englanniksi)
Beetles LIFE -hankkeen ennallistamissuunnitelmat
Ennallistamispolton suunnitelma Elimyssalon alueelle (pdf 1 174 kt)
Ennallistamispolton suunnitelma Pahamaailman alueella (pdf 698 kt)
Ennallistamispolton suunnitelma Karsikkovaaran-Losolehdon alueella (pdf 721 kt)
Ennallistamispolton suunnitelma Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle (pdf 824 kt)
Ennallistamispolton suunnitelma Saariaavan-Hattulanselän alueelle (pdf 794 kt)
Ennallistamispolton suunnitelma Ruunaan alueelle (pdf 4 716 kt)
Ennallistamispolton suunnitelma Petäjäjärven alueelle (pdf 400 kt)
Suunnitelma soiden ennallistamiseen Paljakan-Latvavaaran alueella (pdf 1 050 kt)
Suunnitelma soiden ennallistamiseen Murhinsalon alueella (pdf 5 144 kt)
Suunnitelma soiden ennallistamiseen Ulvinsalon alueella (pdf 5 003 kt)
Suunnitelma ojalinjaraivauksesta Jonkerinsalon alueella (pdf 3 164 kt)
Suunnitelma ojien täytöstä Jonkerinsalon alueella (pdf 3 101 kt)
Suunnitelma haapajatkumon turvaamiseksi Teerisuon-Lososuon alueella (pdf 1 815 kt)
Suunnitelma haapajatkumon turvaamiseksi Tuohikarpionharjun alueella (pdf 1 070 kt)
Lahopuun lisäämissuunnitelma Hiidenportin ja Teerisuo-Lososuon sekä Lehtopuron alueille (pdf 1 574 kt)
Beetles LIFE -hankkeen inventointiraportit
Mitä virkaa on tarkastella tiettyjen alueiden sammalia ja kääpiä, miten ne auttavat hankkeen kohdelajeja? Mitä paremmin eri alueiden elinympäristöjä tunnetaan, sen paremmin voidaan huomata alueella tapahtuvat muutokset hyvään tai pahaan. Sammalet ja käävät ovat hyviä kertomaan, missä tilassa ympäristö on ja miten hyvin alueet sopivat hankkeen kohdelajien elinympäristöiksi. Hyönteiskartoituksissa kertyvää tietoa hyödynnetään ennallistamistoimien suunnittelussa ja niiden vaikututen arvioinnissa.
Hyönteiset
Karjalainen, S. Paljakkavaaran kovakuoriais- ja nivelkärsäiskartoitus 2018 (pdf 2720 kt)
Karjalainen, S. Pönttövaara-Phkavaaran Natura-alueen kovakuoriais- ja nivelkärsäiskartoitus 2018 (pdf 3 777 kt)
Karjalainen, S. Tuohikarpionharjun kovakuoriais- ja nivelkärsäiskartoitus 2018 (pdf 2 029 kt)
Karjalainen, S. Ulvinsalon Kaurosenlehdon kovakuoriais- ja nivelkärsäiskartoitus 2018 (pdf 2698 kt)
Sammalet
Kypärä, T. Harjulan ja Evon alueen sammalkartoitukset 2019 (pdf 3 052 kt)
Kypärä, T. Jäppilän ja Joroisten vanhat metsät sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 678 kt)
Kypärä, T. Jonkerinsalon alueen sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 679 kt)
Kypärä, T. Kulhanvuoren alueen sammalkartoitukset 2019 (pdf 1841 kt)
Kypärä, T. Petäjäjärven sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 359 kt)
Kypärä, T. Pönttövaara-Pahkavaaran sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 899 kt)
Kypärä, T. Ruunaan sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 259 kt)
Kypärä, T. Seitsemisen sammalkartoitukset 2019 (pdf 4 325 kt)
Kypärä, T. Murhisalon sammalkartoitukset 2020 (1 597 kt)
Käävät
Immonen, I. Karsikkovaaran-Losolehdon alueen kääpäkartoitus 2019 (pdf 439 kt)
Junninen, K. Koitajoen kääpäkartoitus 2018 (pdf 352 kt)
Junninen, K. Kulhanvuoren kääpäkartoitus 2018 (pdf 762 kt)
Junninen, K. Petäjäjärven kääpäkartoitus 2019 (pdf 615 kt)
Junninen, K. Seitsemisen kääpäkartoitus 2019 (pdf 212 kt)
Junninen, K. Pahamaailman kääpäkartoitus 2020 (pdf 596 kt)
Kuollut puu on keskeinen osa monimuotoista metsäluontoa – lahopuun määrästä tarvitaan lisää tietoa
Lahopuun määrän väheneminen on yksi keskeinen syy metsäluonnon monimuotoisuuden hupenemiseen ja monien lajien uhanalaistumiseen. Tämän takia lahopuun määrän ja laadun kartoittaminen metsissä on tärkeää. Beetles Life -hankkeessa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on selvitetty, miten lahopuun määrää metsissä voidaan kartoittaa laserkeilausmenetelmällä. Lahopuun määrän mallintaminen voi auttaa uhanalaisten lajien elinympäristöjen tunnistamisessa ja suojelemisessa.
Tanhuanpää, T. ym. 2022: Laserkeilaus maalahopuun määrän ja ominaisuuksien kartoituksessa (metsatieteenaikakauskirja.fi)
Heinaro, E. ym. 2021: Airborne laser scanning reveals large tree trunks on forest floor (sciencedirect.com, englanniksi)
Laserkeilaukseen perustuvat metsikkörakennekartat Hiidenportin alueelta (pdf 1 510 kt, englanniksi)
Laserkeilaukseen perustuva järeän lahopuun kartoitus Hiidenportin alueelta (pdf 668 kt, englanniksi)
Päivitetty viimeksi 23.1.2023