Etualan keloutuneessa puussa näkyy metsäpalon jälki. Taustalla kuusimetsää.
Metsäpalon jälki vanhassa puussa, Pyhä-Häkin kansallispuisto. Kuva: Upe Nykänen, retkeily KS.

Infotaulu, jossa kerrotaan, mitä hankkeessa tehdään kohdelajien hyväksi. Sisältää lajikuvia ja piirroksia luonnon ennallistamistöistä.

Beetles LIFE -hankkeen tavoite on parantaa uhanalaisten kohdelajien suojelua. Miksi suurten ympäristöuutisten aikana ja ilmastonmuutoskeskustelun keskellä huomio tulisi kiinnittää pieniin, selkärangattomiin lajeihin? Miksi näitä lajeja pitää suojella?

Syy suojeluun löytyy kovakuoriaisten asemasta asuinympäristössään: lajit ovat indikaattorilajeja eli ne ilmentävät metsäluonnon monimuotoisuutta ja luonnon tilaa. Suojelemalla indikaattorilajeja huolehditaan samalla laajasta kirjosta muitakin lajeja. Hankkeen ennallistamistyöt auttavat siis lukemattomia muita, erityisesti paahteista ympäristöä ja lahopuuta suosivia lajeja.

Lahopuuta, keloja ja palanutta metsää – kyllä kiitos

Hankkeen aikana lajeille lisätään suojelualuetta, ennallistetaan puustoisia soita, lisätään lahopuuta, vahvistetaan haavan tarjontaa kohdelajeille ja tehdään lukuisia ennallistamispolttoja. Hankkeessa perustetaan Harjulaan uusi yksityinen suojelualue, joka on kooltaan 40 hehtaaria. Erilaisilla Natura 2000 -alueilla puustoisia soita ennallistetaan yhteensä noin 290 hehtaaria, lahopuuta lisätään noin 100 ja haapajatkumoa edistetään 120 hehtaarin alueella.

Hankkeen selvästi suurin työ ovat metsän ennallistamispoltot, joita tehdään lähes 350 hehtaarin suuruisella alueella 16 eri paikassa. Eniten metsän ennallistamispolttoja tehdään Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, jossa metsää ennallistetaan polttamalla 206 hehtaaria.

Ennallistamistyön tähtäin on tulevaisuudessa

Ennallistamistyöt ovat lajeille tarpeellisia, koska niiden avulla luodaan metsää, jollaista ei nykyisen metsätalouden aikana juuri pääse syntymään. Kohdelajeille esimerkiksi luontoon jätetty kaatunut lahopuu, metsäpalojen aiheuttamat muutokset metsissä ja keloutumaan jätetyt puut ovat parhaita mahdollisia kotipaikkoja ja ruokailualueita.

Hankkeen kovakuoriaisille sopiva ympäristö ei ennallistamistöistä huolimatta synny kovin nopeasti, vaan hankkeen aikana tehtävät työt auttavat lajeja vasta jonkin ajan kuluttua.

Beetles-LIFE-hankkeen inventointiraportit

Mitä virkaa on tarkastella tiettyjen alueiden sammalia ja kääpiä, miten ne auttavat hankkeen kohdelajeja? Mitä paremmin eri alueiden elinympäristöjä tunnetaan, sen paremmin voidaan huomata alueella tapahtuvat muutokset hyvään tai pahaan. Sammalet ja käävät ovat hyviä kertomaan, missä tilassa ympäristö on ja miten hyvin alueet sopivat hankkeen kohdelajien elinympäristöiksi. 

Sammalet
Kypärä, T. Harjulan ja Evon alueen sammalkartoitukset 2019 (pdf 3 052 kt)
Kypärä, T. Jäppilän ja Joroisten vanhat metsät sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 678 kt)
Kypärä, T. Jonkerinsalon alueen sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 679 kt)
Kypärä, T. Kulhanvuoren alueen sammalkartoitukset 2019 (pdf 1841 kt)
Kypärä, T. Petäjäjärven sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 359 kt)
Kypärä, T. Pönttövaara-Pahkavaaran sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 899 kt)
Kypärä, T. Ruunaan sammalkartoitukset 2019 (pdf 2 259 kt)
Kypärä, T. Seitsemisen sammalkartoitukset 2019 (pdf 4 325 kt)

Käävät
Junninen, K. Koitajoen kääpäkartoitus 2018 (pdf 352 kt)
Junninen, K. Kulhanvuoren kääpäkartoitus 2018 (pdf 762 kt)
Junninen, K. Petäjäjärven kääpäkartoitus 2019 (pdf 615 kt)
Junninen, K. Seitsemisen kääpäkartoitus 2019 (pdf 212 kt)

Kulttuuriperintö
Tolonen, S. 2020: Urho Kekkosen kansallispuiston ja Hattuselän ennallistamisalueiden kulttuuriperintöinventointi Sodankylässä ja Simossa 2019 (pdf 2 493 kt)

Päivitetty viimeksi 13.10.2020