Liito-orava on puun rungolla ja katsoo kohti kameraa.
Liito-oravan katse. Kuva: Lassi Kujala.

Keskeistä Liito-orava-LIFE-hankkeessa on eri sidosryhmien yhteistyö ja hyvien toimintamallien löytäminen lajin sujuvaan huomioimiseen maankäytössä.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, mikä on suunnittelun perusta. Liito-oravan kohdalla erityisesti levähdyspaikka on ollut vaikea määritellä, sillä liito-orava lepää päivät pesässä ja vaihtaa pesiä säännöllisesti. Liito-oravanaaras tarvitsee lisääntyäkseen elinpiirin, joka tarjoaa pesäpaikat (kolot), jotka toimivat myös levähdyspaikkoina. Lisäksi elinpiirillä on ravinnoksi sopivia lehtipuita sekä tarpeeksi kasvillisuutta suojaamaan pedoilta ja sääoloilta. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen täytyy olla yhteydessä toisiinsa tarpeeksi peitteisen ja korkean puuston muodostavien väylien kautta.

Liito-oravan huomiointi talousmetsien käsittelyssä

Talousmetsäkohteille tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa käsittelysuunnitelmat, jolloin useat näkökulmat otetaan huomioon. Metsätalouden suunnittelijat saavat koulutusta liito-oravan kartoitusmenetelmistä ja elinympäristövaatimuksista, ja metsäkohteissa vieraillaan liito-orava-asiantuntijan kanssa.

Metsähallitus Metsätalous Oy toteuttaa ja valvoo toimenpiteet valtion metsäkohteissa ja Suomen Metsäkeskuksen suunnittelijat valvovat yksityismetsien toimenpiteitä. Tämän jälkeen liito-oravan esiintymistä metsäkohteilla seurataan hankkeen loppuun saakka vuoteen 2024. Talousmetsäkohteiden seurannan toteuttaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja yksityismetsissä Suomen Metsäkeskus.

Liito-oravan huomiointi kaupunkien maankäytön suunnittelussa

Hankkeessa on mukana kolme suurta kaupunkia; Espoo, Jyväskylä ja Kuopio, joissa kussakin on vahva liito-oravakanta. Kaupungit tasapainottelevat väestönkasvun ja luonnonsuojelun kanssa. Konflikteja syntyy usein, kun ennalta arvaamattomat liito-oravan esiintymiset viivästyttävät tai muuttavat suunnitelmia. Avoin liito-oravatieto hyödyttää molempia osapuolia: maankäytön suunnittelijoilla on käytössään ajantasainen tieto, jonka avulla he voivat suunnitella liito-oravan säilymisen mahdollistavan elinvoimaisen elinympäristöverkoston.

Kaupunkikohteissa istutetaan puita liito-oravan elinympäristöjen välille turvaamaan liikkumisväylät alueelta toiselle. Lisäksi liito-oravakantaa vahvistetaan pöntöttämällä, jolloin pesimispaikkoja on enemmän tarjolla. Virkistysalueilla, joilla elää myös liito-oravia, toteutetaan maltillisia toimenpiteitä niin, että sekä asukkaiden toiveet että liito-oravan vaatimukset toteutuvat.

Toimenpiteiden seurannan tuloksista ja hyviksi todetuista toimintamalleista tuotetaan oppaat sekä talousmetsäkohteille että kaupunkiympäristöihin.

Lisäksi sosioekonomisia vaikutuksia arvioidaan muun muassa laskemalla liito-oravan suojelun kustannuksia ja selvittämällä mielipiteiden ja asenteiden muutoksia hankkeen aikana.

Päivitetty viimeksi 28.5.2020