Liito-orava-LIFE-hankkeessa edistetään liito-oravan suojelua Euroopassa yhteistyöllä. Hanke tuo yhteen maankäytön, kuten kaavoituksen ja metsätalouden, keskeiset toimijat sekä tiedon liito-oravan elinympäristöverkostoista.

Liito-orava esiintyy Euroopan unionissa vain Suomessa ja Virossa. Laji on EU:ssa luokiteltu vaarantuneeksi kannan nopean taantumisen vuoksi.

Lue työstämme lisää esitteestämme ja katso video:

• Liito-orava-LIFE – Monivuotinen hanke auttaa liito-oravia (julkaisut.metsa.fi)
• Flygekorre-LIFE – Mångårigt projekt för att hjälpa flygekorren (julkaisut.metsa.fi)
• Flying Squirrel LIFE – Co-operation for improving the conservation of the Flying squirrel in Europe (pdf, 772 kt)
• Lendorava LIFE-projekt – Koostöö lendorava elupaikade säilitamiseks Euroopas (pdf, 784 kt).
• Liito-orava-LIFE-hankkeen esittelyvideo (youtube.com)

Katso tästä liito-oravan ja sen poikasten elämää (youtube.com). Lisää videoita söpöistä tiedontäyteisiin löydät alasivulta Tapahtumat ja mediakirjasto.

Tutustu hankkeessa valmistuneisiin julkaisuihin ja oppaisiin:

Tärkeimpiä ovat elinympäristöverkostot

Liito-oravan suurimpia uhkia ovat sopivien elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen eli pilkkoutuminen pienemmiksi ja toisistaan eristyneiksi alueiksi.

Liito-oravalle on tärkeää, että sen elinympäristöt ovat yhteyksissä toisiinsa. Elinympäristöt muodostavat toimivia verkostoja silloin, kun eläimet pääsevät liikkumaan sopivien elinympäristöjen välillä. Kun elinympäristöjen välillä liikkuminen onnistuu, liito-oravat voivat elää metsäistä elämäänsä sukupolvesta toiseen laajoilla alueille.

Elinympäristöverkostojen turvaaminen on kestävä keino edistää liito-oravien suojelua pitkällä aikavälillä. Haaste on iso, joten vastaamiseen tarvitaan myös laaja-alainen joukko toimijoita. Liito-orava-LIFE-hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, ja lisäksi hankkeessa toimii 17 kumppania Suomesta ja Virosta. Hanke kattaa liito-oravan koko levinneisyysalueen EU:ssa.

Edistämme liito-oravan suojelua neljän osatavoitteen kautta:

• Estämme ja hidastamme elinympäristöjen vähenemistä ja pirstoutumista.
• Lisäämme yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kehitämme arkiseen käyttöön uudenlaisia menetelmiä ja työkaluja.
• Keskitämme ja parannamme liito-oravatiedon saatavuutta.
• Lisäämme tiedonvaihtoa ja suojelumyönteisyyttä.

Hankkeessa on kaikkiaan noin 120 toimintakohdetta. Budjetti on 8,9 miljoonaa euroa, josta valtaosa on EU:n LIFE Luonto-rahoitusta. Hanke kestää noin 6,5 vuotta (1.8.2018-31.3.2025).

Lisätiedot

Projektipäällikkö Eija Hurme
Metsähallitus, Luontopalvelut
sähköposti: eija.hurme@metsa.fi
puh. 040 486 0563

Projektiasiantuntija Ilona Karjalainen
Metsähallitus, Luontopalvelut
sähköposti: ilona.karjalainen@metsa.fi
puh. 040 356 3292 

• Liito-orava-LIFE-hanke Euroopan unionin sivuilla (ec.europe.eu, englanniksi)
• Liito-orava Suomen uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa (punainenkirja.laji.fi)
• EU:n LIFE-ohjelma ja LIFE-hankkeet Suomessa ympäristöministeriön sivuilla (ym.fi)

Kumppanit

Hankekumppaneita on Suomessa 13 ja Virossa 4. Siirry kumppanit-sivulle.

Liito-orava-LIFE-hankkeen sosioekonomiset ja ekosysteemivaikutukset

Jotta saisimme kerättyä liito-oravasta tietoa ja ymmärrystä ja välitettyä se laajalle yleisölle, selvitämme hankkeen vaikutuksia liito-oravan kannan tilaan ja ihmisen asenteisiin liito-oravasta, sekä kerromme liito-oravasta monin tavoin.

Sosioekonomiset vaikutukset
Mitä ajatuksia liito-oravan suojelu herättää? Haluaisinko naapurikseni liito-oravan? Paljonko maksaa liito-oravan elinolosuhteiden turvaaminen? Minkälaisia vaikutuksia metsien käytöllä voi olla liito-oravan koko levinneisyysalueelle? Meitä ihmisiä kiinnostaa moni asia!

Laadimme monipuolisen selvityksen Liito-orava-LIFE-hankkeen sosioekonomisista vaikutuksista. Selvityksen avulla kartoitettiin näkemyksiä ja mahdollisia keinoja yhteensovittamisen helpottamiseksi. Ensimmäinen kysely toteutettiin alkuvuodesta 2019 (Ota kantaa), ja toinen kysely vuodenvaihteessa 2020–2021(PPGis). Tutustu Luonnonvarakeskuksen raporttiin (pdf 3,21 Mt, jukuri.luke.fi), jossa selviää kyselyjen kooste sekä tiivistys kaikista LUKEn hankkeessa tekemistä töistä.

Luonnonvarakeskus toteutti myös Kuopion, Jyväskylän ja Espoon alueella osallistavan paikkatietokyselyn, jossa kerättiin tietoa asukkaille tärkeistä paikoista virkistyskäytön ja luontoarvojen kannalta. Tulokset on julkaistu karttoina, joista nähdään virkistyskäytön keskittymien sijainti suhteessa tiedossa oleviin liito-oravalle sopiviin elinympäristöihin: Virkistyskäytön keskittymät Kuopiossa, Jyväskylässä ja Espoossa (pdf 8,946 Mt).

Ekosysteemivaikutukset
Miten erilaiset liito-oravan suojelutavat vaikuttavat lajin levinneisyysalueen metsiin tulevaisuudessa? Jos metsäalueiden käytössä esimerkiksi suositaan sopivan elinympäristön määrää tai niiden välisiä kulkuyhteyksiä, tai sekä että, joudutaanko pitkällä aikajänteellä tinkimään taloudellisesta tuotosta?

Luonnonvarakeskus vertailee hankkeessa erilaisten hakkuu- ja suojelutoimenpiteiden arvioituja seurauksia metsien määrään sekä liito-oravan elinympäristöverkostoihin. Liito-oravan elinympäristöjen arviot kytketään A3-osiossa tehtyihin mallinnuksiin, ja metsien kasvun arviot perustuvat Suomessa käytössä oleviin puuston kasvumalleihin.

Erilaisten tavoitteiden seurauksia arvioidaan muutaman kymmenen vuoden mittaisella aikajänteellä eli tulevaisuuden skenaarioina. Skenaarioita vertailemalla voidaan tunnistaa sopiva strateginen toimintatapa, jossa sekä liito-oravan turvaaminen että metsien taloudellinen käyttö voidaan yhdistää kestävästi.

Lisäksi muita koko hankkeen ekosysteemitason vaikutuksia liito-oravan tilanteeseen arvioidaan sekä Suomessa että Virossa.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.