Lähikuva suurisilmäisestä liito-oravasta.
Liito-orava. Kuva: Ari Seppä / Vastavalo.

Liito-orava mediassa

Nuuh, nuuh – tuhansia vuosia vanha huipputeknologia auttaa löytämään jälkiä liito-oravasta (yle.fi, 15.10.2019)

Yöliitäjä pääsi kameran eteen: Liito-oravan pannoituksesta saatiin harvinaista uutiskuvaa (yle.fi, 1.10.2019)

Kohteet kouluja lähellä – Kuopiossa liito-oravasta kerrotaan luontokasvatuksen avulla koululaisille (yle.fi, 2.9.2019)

Yksi Saksan suurimmista medioista uutisoi hankkeen tekemästä työstä liito-oravan eteen (dw.com, 2.7.2019).

Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoiman hankkeen tavoitteena on vuosina 2018–2025 parantaa liito-oravan suojelua huomioimalla lajin säilymiselle keskeiset elinympäristöverkostot tulevaisuutta varten.

Euroopan unionin valtaosin rahoittamaan hankkeen kokonaisbudjetti on noin 8,9 miljoonaa euroa. Mukana on 18 kumppaniorganisaatiota eri sektoreilta sekä Suomesta että Virosta.

Liito-oravan elinympäristöverkostot avainasemassa

Liito-orava elää Euroopan unionin alueella vain Suomessa ja Virossa, ja siihen kohdistuvaksi suurimmaksi uhaksi on arvioitu sopivan elinympäristön väheneminen ja pirstoutuminen. Liito-oravan suojelun taso on Euroopassa arvioitu epäsuotuisaksi. Suomen lajien uhanalaisuuden uusimmassa arviossa keväällä 2019 lajin tilan arvioitiin huonontuneen silmälläpidettävästä vaarantuneeksi.

Hankkeessa selvitämme ja otamme käyttöön hyviä toimintamalleja, joiden avulla liito-orava saadaan huomioitua sujuvasti maankäytön suunnittelussa. Keskitymme verkostonäkökulmaan: liito-orava tarvitsee pesä- ja ruokailupaikkojen lisäksi puustoisia kulkuyhteyksiä paikalta toiselle. Kulkuyhteyksiä tarvitaan myös laajempien alueiden välillä, jotta populaatiotasojen väliset yhteydet toimivat.

Laaja-alainen näkökulma tarvitsee myös laaja-alaisen toimijajoukon. Kumppaneiden verkostoitumisen ja ryhmätöiden lisäksi teemme runsaasti sidosryhmätyötä, viestimme, koulutamme sekä kehitämme ympäristökasvatusta ja rakennamme näyttelyitä.

Kohdealueet

Hankkeessa on 27 Natura 2000 -kohdetta, joista 15 on Suomessa ja 12 Virossa.

Talousmetsissä kohteita on noin 40, joista ¼ valtion mailla ja ¾ yksityismailla. Taajamakohteita on Suomen kolmessa kumppanikaupungissa yhteensä noin 22.

Haapajatkumon toimenpiteitä toteutetaan kymmenellä Natura 2000 -kohteella ja kuudella talousmetsäkohteella.

Virossa on mukana 12 talousmetsäkohdetta Natura 2000 -alueiden läheisyydessä.

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Eija Hurme
Metsähallitus, Pohjanmaan–Kainuun Luontopalvelut
sähköposti: eija.hurme@metsa.fi
puh. 0206 39 6022

Kumppanit

Hankekumppaneita on Suomessa 13 ja Virossa 5. Siirry kumppanit-sivulle.

Yhteistyökumppanien tunnukset.

Tutustu liito-oravaan pesäkameran kautta!

Liito-oravalle rakennettu pesäpönttö metsässä. Linkki Suomenluonnonsuojeluliiton sivuille.
Kuva liito-oravan pesäpuusta, jota Suomen luonnonsuojeluliiton kamera kuvaa.

Liito-oravan pesintää ja elämää voi seurata verkkokameran avulla (sll.fi).

Suomen Luonnonsuojeluliiton ylläpitämä pesäkamera on suunnattu Kainuun Paltamossa pönttöpesään. Liito-orava voi kuitenkin vaihtaa pesää nopeasti ja emo voi viedä poikaset pois.

Videon äärellä kannattaa olla hämärän aikoihin, päivät liito-orava käyttää lepäämiseen.

Videolla kuulee hyvin ympäröivän luonnon ja lintujen ääniä. Silmät ja korvat tarkkoina, siis!

Paikallinen ELY-keskus on myöntänyt luvan kameraan.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 15.6.2020