Haavan rungolla on liito-oravaemo ja sen poikanen.
Liito-oravaemo poikasensa kanssa. Kuvaaja: Benjam Pöntinen

LIFE-hankkeiden keskeinen tarkoitus on toteuttaa konkreettisia suojelutoimia, joilla edistetään hankkeen tavoitteita. Toimenpiteet rakentuvat valmistelusta eli kohteiden suunnittelusta A, toimenpiteiden toteutuksesta C ja vaikutusten seurannasta D.

Liito-orava tarvitsee ravintoa ja turvaa, joihin haapa ja pesäpöntöt tarjoavat keskeisiä ratkaisuja. Haapa on myös metsäluonnon monimuotoisuudelle äärimmäisen tärkeä avainlaji, eli suuri määrä metsälajeista on siitä täysin riippuvainen.

Haapa on liito-oravalle tärkeä puu: siitä löytyy usein tikan tekemä kolo pesäpaikaksi, ja sen silmut, lehdet ja norkot ovat erinomaista ravintoa. Ravintopuuksi haapa on nuorenakin jo käyttökelpoinen, mutta kasvaakseen sopivaksi kolopuuksi sen tulee järeytyä kymmeniä vuosia, pohjoisempana Suomessa jopa 80 vuotiaaksi. Pöntöt tarjoavat siis pikaista ensiapua nykyajan metsien huutavaan pulaan luonnonkoloista.

Suomessa parannamme haapasukupolvien jatkuvuutta tulevaisuuteen turvaamalla haavan taimettumista ja kasvamista, ja Virossa lisäämme turvaa liito-oravakannan hankalaan tilanteeseen kiireellisenä ensiapuna pöntötyksellä.

Teemat alla: Haapajatkumo, pöntöt & uudet suojelualueet (suluissa hanketoimen koodi).

Haapajatkumo (A8>C3>D1)

Haapajatkumo tarkoittaa sukupolvien kirjon säilyvyyttä. Erityisesti järeiden haapojen tilanne on huolestuttava: on laajoja alueita, joilla tällä hetkellä elävien järeiden haapojen seuraajia saadaan odotella sata vuotta – ja joillakin alueilla edes taimia ei juuri näy.

Haapa on pioneeripuu, joka tarvitsee taimettuakseen avointa tilaa: poistamme mäntyjä ja joskus rikomme kunttaa, jotta kasvutilaa vapautuu. Osalla kohteista myös aitaamme taimia 10-15 vuodeksi, jotta ne ehtivät kasvaa rauhassa nuoriksi puiksi.

Suomessa on 16 kohdetta valtion metsissä, joista 10 Natura 2000-alueilla ja loput monikäyttömetsien alueilla.

Natura 2000-alueiden kymmenestä kohteesta vastaa Metsähallitus Luontopalvelut, ja suunnitelmat hyväksyy alueellinen ely-keskus. Monikäyttömetsien kuudesta kohteesta vastaa Metsähallitus Metsätalous oy, ja haapajatkumon suunnitelmat tehdään osana talousmetsien suunnittelua (A6).

Pöntöt (A9>C4>D1)

Koillis-Viroon laitetaan 250 pönttöä tukemaan liito-oravien elinympäristöverkostojen toimivuutta pesäpaikkojen avulla. Pönttöjä sijoitetaan erityisesti elinympäristökohteiden välisille kulkuyhteyksille pääasiassa Viron valtion mailla (Riigimetsa majandamise keskus).

Uudet suojelualueet (B1)

Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ely-keskukset ovat perustaneet hankkeen aikana kolme uutta suojelualuetta, jotka kattavat kaikkiaan 26 hehtaaria. Kohteet ovat olleet etukäteen valmisteltuja, eikä niille tehdä toimenpiteitä.

Päivitetty viimeksi 28.10.2020