Haavan rungolla on liito-oravaemo ja sen poikanen.
Liito-oravaemo poikasensa kanssa. Kuvaaja: Benjam Pöntinen

LIFE-hankkeen keskeinen tarkoitus on tehdä konkreettisia suojelutoimia, joilla edistetään liito-oravan suojelua. Toimenpiteet rakentuvat valmistelusta eli kohteiden suunnittelusta, toimenpiteiden toteutuksesta ja vaikutusten seurannasta.

Liito-orava tarvitsee elämiseen ravintoa ja turvaa. Hyviä pesäpaikkoja ovat esimerkiksi haapa ja liito-oravalle tehdyt pesäpöntöt. Haapa ja muut lehtipuut ovat liito-oravalle tärkeitä ravinnonlähteitä. Haapa on myös metsäluonnon monimuotoisuudelle äärimmäisen tärkeä avainlaji, eli suuri määrä metsälajeista on siitä täysin riippuvainen.

Haapa on liito-oravalle tärkeä puu: siitä löytyy usein tikan tekemä kolo pesäpaikaksi, ja sen silmut, lehdet ja norkot ovat erinomaista ravintoa. Ravintopuuksi haapa on nuorenakin jo käyttökelpoinen, mutta kasvaakseen sopivaksi kolopuuksi sen tulee järeytyä kymmeniä vuosia, pohjoisempana Suomessa jopa 80-vuotiaaksi. Pöntöt tarjoavat siis pikaista ensiapua nykyajan metsien huutavaan pulaan luonnonkoloista.

Suomessa parannamme haapasukupolvien jatkuvuutta tulevaisuuteen turvaamalla haavan taimettumista ja kasvamista. Liito-oravan pönttöjä teemme niin Suomessa kuin Virossa.

Haapajatkumo suojelualueilla ja talousmetsissä

Haapajatkumo tarkoittaa sitä, että samalla alueella on eri-ikäisiä haapoja tarjolla ruuaksi ja suojaksi. Erityisesti järeiden haapojen tilanne on huolestuttava: on laajoja alueita, joilla tällä hetkellä elävien järeiden haapojen seuraajia saadaan odotella sata vuotta – ja joillakin alueilla edes taimia ei juuri näy.

Haapa on pioneeripuu, joka tarvitsee taimettuakseen avointa tilaa. Poistamme mäntyjä ja joskus rikomme kunttaa, jotta kasvutilaa vapautuu. Osalla kohteista myös aitaamme taimia 10–15 vuodeksi, jotta ne ehtivät kasvaa rauhassa nuoriksi puiksi.

Suomessa on 16 hankkeen haapajatkumokohdetta valtion metsissä, joista 10 Natura 2000-alueilla ja loput monikäyttömetsien alueilla. Haapajatkumokohteiden suunnitelmat Suomessa (pdf 17 Mt, englanniksi).

Natura 2000 -alueiden kymmenestä kohteesta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, ja suunnitelmat hyväksyy alueellinen ELY-keskus. Monikäyttömetsien kuudesta kohteesta vastaa Metsähallitus Metsätalous oy, ja haapajatkumon suunnitelmat tehdään osana talousmetsien suunnittelua.

Pönttöjä liito-oraville

Koillis-Viroon laitettiin 250 liito-oravan pönttöä tukemaan liito-oravien elinympäristöverkostojen toimivuutta pesäpaikkojen avulla. Pönttöjä sijoitetaan erityisesti elinympäristökohteiden välisille kulkuyhteyksille pääasiassa Viron valtion mailla (Riigimetsa majandamise keskus).

Yhteensä 250 liito-oravanpönttöä on sijoitettu yhdeksälle alueelle (1-9) Koillis-Viroon.

Uudet suojelualueet

Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset perustivat hankkeen aikana kolme uutta suojelualuetta, jotka kattavat kaikkiaan 26 hehtaaria. Kohteet ovat olleet etukäteen valmisteltuja, eikä niille tehdä toimenpiteitä.

Uusien luonnonsuojelualueiden sijainnit kartalla (pdf 176 kt).

Päivitetty viimeksi 8.4.2024