Rinnemetsä palaa. Kenttäkerros on hyvässä tulessa ja liekit nuolevat puiden alaosia.
Metsää poltetaan harjuluonnon hyväksi Komion luonnonsuojelualuella. Kuva Ari Lahtinen.

Miten ja miksi harjujen luontoa hoidetaan?

Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Paahdealueita syntyi aikaisemmin varsinkin metsäpalojen seurauksena. Koska metsäpalot torjutaan nykyisin tehokkaasti, paahdeympäristöjä ei pääse syntymään luontaisesti, ja ne kasvavat nopeasti umpeen. Paahdealueilla viihtyy useita vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä.

Paahde-LIFE-hanke auttoi arvokasta luontoa

Paahde-LIFE-hankkeen esitteen kansikuva

Valtakunnallisessa Paahde-LIFE-hankkeessa (2014–2020) merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehtiin luonnonhoidollisia polttoja, raivattiin puustoa, siirtoistutettiin uhanalaisia lajeja ja poistetettiin vieraslajeja. Ensimmäistä kertaa Suomessa samassa hankkeessa hoidettiin valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita.

Lopputulokset on esitelty lyhyesti esitteessä Paahde-LIFE – Apua ja aurinkoa arvokkalle paahdeluonnollemme. Layman´s Report (julkaisut.metsa.fi)

Hangon Tulliniemen hiekkarannoille valmistui lautarakenteinen kulkutie luonnon suojaksi

Salpausselkään kuuluvalla Tulliniemenrannalla on laajalti avointa, paahteista, tuulen muokkaamaa dyyniympäristöä.

Tulliniemenrantaan valmistuivat lautarakenteiset pitkokset heinäkuussa 2020. Tavoitteena on vähentää rannan pullonkaulamaisen kapean alueen dyynikasvillisuuden kulumista.

120 cm leveä lankonki tehtiin dyynin harjalle, missä ulkoilijoiden eniten käyttämä pääpolku on kulkenut. Rakentajana oli Hangon maa- ja vesirakennus Oy.

Lue lisää Tulliniemen hoidosta.

Hämeenkylmänkukan esiintymiä lisättiin

Hämeenlinnassa ja Hattulassa jatkettiin harvinaisen hämeenkylmänkukan esiintymien hoitotöitä ja istutettiin taimitarhalla kasvatettuja taimia luontoon. Tavoitteena oli varmistaa kylmänkukan säilyminen ja lisääntyminen alueella ja työss onnistuttiin erinomaisesti.

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Sanna-Kaisa Rautio
Metsähallitus, Järvi-Suomen Luontopalvelut
puh. 0206 39 5009
sanna-kaisa.rautio@metsa.fi

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 21.7.2020