Helvetinjärven kansallispuiston luontoa palautetaan lähemmäs luonnontilaa tulen avulla. Kuva: Tuomas Haapalehto / Metsähallitus.

Tuli on olennainen osa boreaalisten metsien luontaista kehityskulkua. Metsäpalon sattuessa osa puustosta kuolee heti, osa vaurioituu ja kuolee muutaman vuoden kuluessa ja osa jatkaa kasvuaan vain hieman tai ei lainkaan heikentyneenä. Näin metsään muodostuu palon jälkeen muutamassa vuodessa vaihtelevanlaatuista lahopuustoa, ja palosta selvinneiden puiden rinnalle syntyy uutta puusukupolvea. Myös metsän pohjakasvillisuus muuttuu, kun maan pintaa peittävä kasvillisuus palaa vaihtelevasti.

Paahde-LIFE-hankkeen ennallistamispoltoilla vuosina 2015–2020 pyrittiin jäljittelemään luontaisia metsäpaloja 37:llä Natura 2000 -alueella, yhteensä n. 500 hehtaarin alalla. Metsät olivat olleet ennen suojelua metsätalouskäytössä, joten niihin oli tarpeen saada lisää monipuolista lahopuustoa sekä monipuolisempaa elävää puustoa. Samalla luotiin elinympäristöjä mm. paloista ja lahopuusta riippuvaiselle hyönteis- ja sienilajistolle. Osa lajeista on uhanalaistunut metsäpalojen vähenemisen ja torjunnan myötä sekä tehokkaan metsätalouden seurauksena.

Maastoa sytytetään palamaan kaasupolttimella. Varvikko on syttynyt palamaan.
Ennallistamispolton sytytys, Älänne Rautavaara 2019. Kuva: Sanna-Kaisa Rautio.

Poltot ovat ekologisesti paras ja luonnollisin tapa ennallistaa havumetsiä. Metsäpaloissa syntyy kuollutta ja hiiltynyttä puuta, jota moni uhanalainen laji tarvitsee. Esim. kulokauniainen ja kaskikeiju hyötyvät metsänpoltosta. Paloista hyötyvillä hyönteislajeilla on erityisiä aistinelimiä, joilla ne havaitsevat palaneet alueet kaukaa, ja hyödyntävät paloalueet uutena elinympäristönään. Hyönteisten perässä tulevat esim. pohjantikat, jotka naputtelevat kovakuoriaistoukkia puiden kaarnan alta.

Ennallistamispolton tavoitteena on vaihteleva palon jälki: valtaosa puista jatkaa kasvuaan ja vain pieni osa kuolee. Metsä jää polton jälkeen kehittymään itsekseen, joten metsän rakenne monipuolistuu uusien taimien kasvaessa kuolleiden puiden tilalle.

Metsähallituksella on reilut 50 aluetta kattava palojatkumoalueiden verkosto, jonka avulla pyritään takaamaan palaneiden elinympäristöjen tarjonta eri puolilla Suomea. Metsää voidaan polttaa vain metsäpalovaroituksen aikana, kun maasto on varmasti tarpeeksi kuivaa. Otolliset poltto-olosuhteet ovat monen tekijän summa: täytyy olla riittävän kuivaa, muttei liian tuulista ja tuulen pitää käydä sopivasta suunnasta. Poltto on huolellisesti suunniteltu ja valmisteltu, jotta toteutus on turvallista. Poltosta muodostuu runsaasti savua, joka on havaittavissa laajalla alueella polton aikana ja parin päivän ajan polton jälkeen. Pelastuslaitokset ovat aina tietoisia metsäpoltosta ja se on luvanvaraista, huolellisesti suunniteltua ja toteutettua toimintaa luonnon hyväksi.

Paahde-LIFE-poltot kesällä 2019

Metsä roihusi palanutta puuta suosivien lajien iloksi mm.

  • Pohjois-Savossa Älänteellä.
  • Kainuussa Lentualla, Sydänmaanarolla ja Mäntypurolla
  • Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuistossa
  • Kanta-Hämeessä Liesjärven kansallispuistossa
  • Hankekumppani UPM teki ennallistamispoltot Etelä-Savossa Kakonsalossa ja Kanta-Hämeessä Komiolla.

Kesäkauden 2018 toimintaa

Erittäin kuumaksi ja kuivaksi kehittynyt loppukesä nosti metsäpalovaaran niin suureksi, että ennallistamispoltot keskittyivät alkukesään. Tuli oli luonnonhoidon apuna Saaristomereltä Lappiin

Kesällä 2017 toteutettiin useita polttoja

Pudasjärvellä Litokairan luonnonsuojelualueen poltto annettiin kokonaisuudessaan yrittäjän tehtäväksi. Poltto sujui erinomaisesti. Myös Kylmäluoman retkeilyalueella saatiin poltto suoritettua. Myöhemmin kesällä sää oli sen verran sateinen, että Pohjanmaan ja Kainuun suunnalla jouduttiin monta polttokohdetta jättämään tuleviin vuosiin.

Lapissa Ranuan Joutensuon Natura-alueella poltettiin 11.6. alkaen n. 10 ha. Kolmelle paikalle oli kaadettu palokuormaa, joka paloi hyvin. Pääosa 8 hengen työajasta meni sytyttämiseen ja tulen tarkkailuun. Polttoalue on niin hyvin soiden keskellä, että suurta leviämisvaaraa ei ollut, joten reunojen kastelua ei juuri tarvittu. Savukoskella tavoitteena Urho Kekkosen kansallispuistossa oli n. 20 ha. Sodankylän Sota-aavan Natura-alue on kohteena myös.

Tuli oli luonnonsuojelun renkinä Leppävirran Sorsavedellä 8.6. Poltettava 5,7, hehtaarin alue on mäntyvaltaista metsää, joka on kuivina kesinä luontaisestikin paloherkkä. Puissa on vanhoja palokoroja eli tuli on vieraillut siellä ennenkin, kuvailee suojelubiologi Maaret Väänänen.

10.6. poltettiin myös Kyyjärven Pohjoisnevalla Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajalla. Pyhännällä oli tavoitteena polttaa 7 han metsäala.

Mynämäellä turvattiin metsien monimuotoisuutta luomalla palanutta elinympäristöä ja lahopuuta niitä vaativille lajeille ennallistamispoltolla. Polttokohteeksi valittiin toukokuussa turvallinen, valtaosin suohon rajoittuva 7 hehtaarin alue. Ennallistamispoltto edistää lehtipuiden uudistumista, ja ennallistamisella luodaankin monien lajien kaipaamaa monipuolisuutta puustoltaan yksipuoliseen männikköön. Poltto sujui tavoitteiden mukaan.

Harvennushakatun männikön aluskasvillisuus palaa.
Poltto Mynämäellä 17.5.2017. Kuva: Johanna Ruusunen / Metsähallitus.
Aluskasvillisuus on palanut. Maasta nousee vielä savua.
Poltto Mynämäellä 18.5.2017. Kuva: Johanna Ruusunen / Metsähallitus.

Hämeenlinnan Evolla poltettiin pienempi hoitokohde. Kylmästä keväästä huolimatta työ onnistui hyvin, vaikka kasteluletkuja poikkeuksellisesti jopa jopa jäätyi yöllä, kertoo hoitotoimista vastannut Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta. Evolla Syrjänalusen harjurinteen polton tavoitteena oli parantaa paahteisiin olosuhteisiin sopeutuneen lajiston elinympäristöä poistamalla poltolla kunttaa. Samalla luodaan lahopuuta ja palanutta puuta niitä tarvitseville lajeille. Läheiseltä retkeilijöiden laavulta voi myöhemmin tarkastella polton tuloksia.

Kaksi henkilöä sytyttää aluskasvillisuutta palamaan kaasupolttimilla. Ilmassa on paljon savua.
Evon polton sytytys. Kuva: Antti Sipilä, HAMK.
Paloa sammutetaan metsään vedetyillä vesiletkuilla.
Evon polton sammutus. Kuva: Antti Sipilä, HAMK.

Komion luonnonsuojelualueella on jatkettu aiemmin aloitettua harjurinteen hoitoa.

Myös Heinolan Paistjärven ja Tammelassa sijaitsevan Liesjärven kansallispuiston metsiä ennallistettiin polttamalla.

Kesän 2016 ennallistamispolttoja

Paahde-LIFEn ennallistamispoltot sujuivat hienosti suunnitelmien mukaan. Lopen Komion harjualueella (Maakylän–Räyskälän Natura-alue) aloitettiin 12.5. ja polttoja toteutettiin eri puolilla Etelä-Suomea sekä Pohjois-Pohjanmaan Pelsossa asti. Myös hankekumppani UPM kulotti metsiä mm. Komiolla ja Etelä-Savossa Kakonsalossa.

Metsien ennallistaminen hyödyttää myös luonnossa liikkujia. Tuoreilta paloalueilta voi keväisin kerätä runsaita korvasienisatoja. Vanhemmat polttoalueet ovat puolestaan marjastajien suosiossa.

  • Lopen Komion harjualueella on tehty Paahde-LIFEn ennallistamispolttoja yli 10 hehtaarin verran, mikä on merkittävä ala Etelä-Suomessa. Poltto tarjoaa myös työtä paikallisille metsäyrittäjille ja Evon metsäosuuskunnan opiskelijoille.
  • Helvetinjärven kansallispuistossa ennallistettiin polttamalla kesäkuun alussa.
  • Sonkajärven Talaskankaalla toteutettiin 8 hehtaarin poltto (31.5.2017)

Kansainvälinen workshop ennallistamispoltoista 2017

Workshop ”Fire For Life” ennallistamispoltoista ja puustoisten paahdeympäristöjen hoidosta pidettiin Lammilla Hämeenlinnassa 25.–27.4.2017. Järjestäjinä olivat Paahde-LIFE-hanke ja LIFE Taiga -hanke (Ruotsi).

Tulen puuttumisen havaittiin olevan yhteinen ongelma luonnonhoidossa eri puolilla Eurooppaa. Tulen käytössä havaittiin kuitenkin suuria eroja.

Ennallistamisoppia Evolta

Mies seisoo tyhjällä pelikentällä ja suihkuttaa vettä vesiletkusta.
Rauli Perkiö ohjeisti koulutuksen osallistujia palokaluston käyttössä. Kuva: Metsähallitus / Tuomas Haapalehto.

Metsäluonnon tila heikentyy, koska metsäpalot ovat harvinaistuneet. Ennallistamiskulottajat kokoontuivat Paahde-LIFE-hankkeen järjestämään tulen käytön koulutukseen 26–27.4.2016.

Metsäpalot kuuluvat boreaalisten metsien kehitykseen. Tehokkaan sammutuksen takia luontaiset palot eivät juuri pääse riehumaan nykymetsissä. Tämä on johtanut paloista riippuvaisen lajiston uhanalaistumiseen.

Ennallistamispolttojen tavoitteena on parantaa paloista riippuvaisten lajien elinolosuhteita etenkin suojelualueilla. Metsien monimuotoisuutta edistäviä kulotuksia tehdään jonkin verran myös talousmetsissä.

Yhteiskunnan eri toimijoiden välinen yhteistyö korostuu ennallistamispolttojen toteutuksessa: Suojelualueiden hoitajat käyttävät Ilmatieteenlaitoksen tuottamaa aineistoa sopivan polttoajankohdan määrittämiseen. Toisaalta poltot tarjoavat hyviä harjoitusmahdollisuuksia metsäpalojen torjunnasta vastaaville pelastuslaitoksille.

Eräs keskeisistä ennallistamiskulotuksien haasteista on teknisesti onnistunut ja turvallinen toteutus.
Paahde-LIFE-hanke järjesti ennallistamispolttokoulutuksen Lammin Evolla 26.–27.4.2016. Tapaamisessa perehdyttiin tulen hallittuun käyttöön teorialuennoilla ja maastotehtävien avulla.

Koulutukseen osallistui lähes 50 luonnonhoidon ammattilaista Metsähallituksesta, Suomen metsäkeskuksesta, Hämeen ammattikorkeakoulusta, UPM:ltä ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Oppia ulkomailta – Paahde-LIFE vierailulla Ruotsissa

Rauli Perkiö ja Tuomas Haapalehto Metsähallituksen Luontopalveluista ja Henrik Lindberg HAMK:ista vierailivat LIFE Taiga -hankkeen kutsumina Ruotsissa 15.–16.3.2016. Suunnittelimme yhteistä kansainvälistä työpajaa ja vertailimme ennallistamispolttojen ja luontaisten palojen eroja valtavalla metsäpaloalueella Västeråsin lähistöllä.

Yhteistyö, tiedonvälitys ja kokemusten vaihto on tärkeää tehokkaimpien luonnonhoidon menetelmien löytämiseksi. Samaan aihepiiriin keskittyvien hankkeiden väliset tapaamiset ovat eräs keskeinen tapa oppia uutta ja välittää omia oppeja. Kansainvälinen tiedonvaihto on erityisen tehokas tapa avata silmiä uusille näkökulmille.

LIFE Taiga parantaa metsäpalojen vähyydestä kärsivän lajiston tilaa ennallistamispoltoilla, joita toteutetaan eri puolilla Ruotsin Natura 2000 -alueita. (www.lifetaiga.se)

Tapaamisessa tutustuttiin Ruotsin ennallistamispoltoissa käytettävään palokalustoon. Lopuksi vierailtiin Euroopan suurimpiin kuuluvalla metsäpaloalueella. Vuoden 2014 palossa paloi noin 14 000 ha vaihtelevan ikäistä metsää. Palon vaikutusten ja syiden tutkiminen tarjoaa arvokasta tietoa myös ennallistamispolttojen kehittämiseen.

Lisätietoa

Päivitetty viimeksi 20.7.2020