Kangasajuruoho. Kuva: Teemu Rintala.

Harjumetsät, merenrantaniityt, -nummet ja -dyynit sekä muut paahdeympäristöt ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Harjumetsien puusto on sulkeutunut mm. metsäpalojen vähenemisen myötä, ja metsän pohjalle on kertynyt paksu kerros kunttaa: kariketta, sammalia ja jäkäliä. Nummilla ja dyyneillä entisaikaan yleisesti harjoitettu karjalaidunnus ja kulottaminen ovat lähestulkoon loppuneet. Lisäksi Itämeren rehevöitymisen ja typpilaskeuman tuomat ravinteet ovat lisänneet näiden ympäristöjen nopeaa umpeenkasvua.

Muutosten seurauksena aiemmin karut ja olosuhteiltaan äärevät elinympäristöt sekä niistä riippuvaiset kasvi- ja hyönteislajit ovat uhanalaistuneet ja avoin maisema on muuttunut pusikkoiseksi ja metsäiseksi.

Paahde-LIFE-hankkeessa hoidettiin monipuolisesti erilaisia paahdeympäristöjä 69:llä Natura 2000 -alueella vuosina 2014–2020, jotta paahteisuus ja karuus, ja sitä myötä monien vaateliaiden lajien vaatimat olosuhteet, saadaan palautettua umpeenkasvaneille kohteille. Toimenpidevalikoimaan kuuluivat erityisesti ylimääräisen puuston ja pensaiden sekä kuntan poisto koneellisesti tai käsivoimin. Osalla kohteista tehtiin lisäksi pienialaisia kuntan polttoja, istutettiin monille hyönteisille tärkeän kangasajuruohon (Thymus serpyllum, tämän sivun kuva) taimia sekä poistettiin lupiinia (Lupinus polyphyllus) ja muita vieraslajeja.

Kesäkaudella 2018 paahdettiin taas

Vuoden 2017 tuloksia

Hankkeessa hoidettiin paahteisia elinympäristöjä ennallistamispoltoin, puustoa raivaamalla, siirtoistuttamalla uhanalaisia lajeja sekä poistamalla vieraslajeja.

Metsien ennallistamispolttojen lisäksi paahdeympäristöjä hoidettiin 13 kohteella. Hiekkarantoja hoidettiin poistamalla haitallisia vieraslajeja. Lisäksi hoidetuille ympäristöille siirrettiin onnistuneesti hämeenkylmäkukkaa ja hietaneilikkaa sekä äärimmäisen uhanalainen harjusinisiipi. Myös hankkeen viisi kumppania toteuttivat hankesuunnitelman mukaisia luonnonhoitotoimia.

Harvinaistuvia harjukasveja autettiin Vieremän Hällämönharjun luonnonsuojelualueella. Viljelymännikköä harvennettiin ja muita pienialaisia luonnonhoitotoimia tehtiin arvokkaan harjuluonnon säilyttämiseksi. Kangasajuruoho, kanervisara ja kissankäpälä ovat Hällämönharjunkin paahderinteille tyypillisiä kasveja, joiden elinoloja parannetaan luonnonhoidon avulla.

Vapaaehtoiset hoitivat paahdeympäristöjä kesällä 2017 Hangon Furuvikissa, Hailuodossa ja Isonkarin majakkasaarella Selkämeren kansallispuistossa.

Ennallistamispolku Lopen Komiolla kertoo retkeilijöille harjujen hoidosta

Hankkeen tehtäviin kuului varustaa Komion harjuluonnon halki kulkeva luontopolku uusilla opastauluilla, jotka kertovat alueen hoidosta, erityisesti ennallistamisesta sekä lajeista, joita luonnonhoito auttaa. Opastaulut valmistuivat syksyksi 2017. Lisätietoa saa tauluissa olevan kooditarran kautta mobiililaitteella. Silloin pääsee vaikkapa katsomaan, miltä ennallistamispoltto näyttää paikan päällä!

Retki Komiolle kannattaa aloittaa Luontoon.fi-palvelun kautta: www.luontoon.fi/komio

Letkuja, leirejä, ja lapioita – Paahde-LIFEn vuosi 2016

Paahde-LIFEn vuosi 2016 sujui hienosti. Arvokkainta luontoamme hoidettiin 30 Natura-alueella eri puolilla Suomea. Kohokohtina olivat mm. kolmen ennallistamispolton superkeskiviikko kesäkuun alussa, nummen kulotus ja hiekkarantojen hoito Örön arvokkaalla saarella sekä uhanalaisen Hämeen kylmänkukan siirtoistutukset.

Ennallistamispolttoja varten levitettiin paloletkut mm. Helvetinjärvelle, Kyyjärvelle, Evolle, Kakonsaloon ja Kuijärvi–Sonnaselle. Parhaimmillaan palo riehui hallitusti kolmella suojelualueella samana kesäkuun alun päivänä. Paahdeympäristöjä hoidettiin monin tavoin esimerkiksi Säkylänharjulla, Lintharjulla, Örössä, Pyssyharjulla ja Uudenkaupungin saaristossa. Sateisesta loppukesästä huolimatta myös Pohjanmaalla saatiin toteutettua kaksi arvokasta ennallistamispolttoa.

Kurtturuusut ja muut hiekkarantojen arvokasta eliöstöä uhkaavat lajit saivat kyytiä Furuvikissä ja kolmella muulla kohteella. Vapaaehtoisleiriläiset huhkivat lapioiden varressa Örössä, Itäisellä Suomenlahdella ja Seksmiilarin saaristossa.

Arvokkaimpien lajien menestystä turvattiin myös siirtoistutuksin. Taimitarhalla siemenistä kasvatettuja hämeenkylmänkukan taimia istutettiin takaisin maastoon loppukesällä 2016. Rokualla paahteisille hoitokohteille puolestaan istutettiin kangasajuruohon versoja.

Käytännön hoitotoimien lisäksi hankkeen inventoinnit ovat tuottaneet valtavan määrän arvokasta tietoa suojelualueidemme luonto- ja kulttuuriperintöarvoista. Ahkeran viestinnän ansiosta tieto arvokkaasta työstämme on levinnyt lukuisissa lehti-, radio- ja TV-jutuissa sekä somessa. Kevään polttokoulutus antoi toivottavasti apua tulevien polttojen suunnitteluun ja toteutukseen.

Lisätietoa

Päivitetty viimeksi 20.7.2020