Luontoa on vaikea suojella, jos ei tiedetä mitä luonnossa on ja miten se ajan kuluessa muuttuu. Ajantasainen luontotieto on myös kaiken luonnonvarojen kestävän käytön perusta.

Runsas kolmannes tunturiluontotyypeistä on uhanalaisia, tärkeimpänä uhanalaistumisen syynä ilmastonmuutos. Se aiheuttaa mm. tunturikoivikoiden vähenemistä mittariperhostuhojen yleistyessä, havumetsärajan nousua, pensoittumista ja palsasoiden sulamista. Osasta tunturialueita luontotieto on puutteellista, joten tilanne voi olla vielä arvioitua huonompi, emmekä myöskään pysty seuraamaan tulevaa muutosta.

Avuksi kaukokartoitus

Metsähallituksen Luontopalvelut hallinnoi 85 % eli 1,5 miljoonaa hehtaaria tunturialueistamme. Siihen sisältyvät erämaa-alueet lähes kokonaan, Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistot sekä Kevon ja Mallan luonnonpuistot. Erilaiset maankäyttöpaineet ovat lisääntyneet myös pohjoisessa. Metsähallituksella on valtion maiden Natura-alueiden haltijana suuri vastuu luontotyyppien suotuisan suojelutason säilymisestä Suomessa. Miten kerätä näin laajoilta alueilta luotettavaa luontotietoa?

Kartoituksessa ja seurannassa tarvitaan uusimpia kaukokartoitusmenetelmiä. Laajojen alueiden yhtäaikaisen seurannan mahdollistavat kaukokartoitusaineistot ja niiden saatavuus ovat parantuneet viime vuosina, ja menetelmät isojen tietomäärien tulkintaan esimerkiksi koneoppimiseen avulla ovat kehittyneet.

Ylä-Lapin luonnon kaukokartoitusprojektin tavoite on päivittää Ylä-Lapin vanhentunut, vuosina 1996-1999 kerätty biotooppitieto hyödyntäen ennen muuta satelliitti- ja laserkeilausaineistoja. Päivitys koskee sekä luontotietoa että luontotyyppien rajoja. Kaukokartoitettava alue on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa hehtaaria, sillä se käsittää myös muita kuin tunturialueita.

Projektissa kehitetään, testataan ja otetaan käyttöön uusimmat kaukokartoitusmenetelmät ja -aineistot luontotyyppien seurannassa. Kaukokartoitusmenetelmät eivät sovellu kaikkien luontotyyppien kartoitukseen ja seurantaan, joten myös maastokartoituksia tarvitaan. Lisäksi kaukokartoitusmenetelmät tarvitsevat luotettavaa maastotietoa sekä ohjaamaan tulkintaa että tuotetun tiedon laadunvarmennukseen. Projektissa myös laaditaan kaukokartoitusmenetelmiin perustuvat luontodirektiivin tunturiluontotyyppien seurantaohjelmat.

Yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa

Projekti on yhteinen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKEllä on runsaasti osaamista kaukokartoituksesta. SYKE kokoaa projektille tarvittavat lähtöaineistot, kuten Sentinel-satelliittikuvien aikasarjat ja niistä lasketut tuotteet sekä laserkeilauksen kasvillisuutta kuvaavat tiedot, joihin perustuen biotooppitietoja päivitetään ja uutta kuvioverkkoa luodaan. Uuden kuvioverkon tuottaminen perustuu SYKEn toteuttamaan kaukokartoitusaineistosta tehtävään tulkintaan. Apuna käytetään Metsähallituksen maastossa keräämää uutta maastotietoa. Joidenkin luontotyyppien tulkinnan osalta tehdään myös lisätutkimusta, jotta niiden tilan edustavuus ja luonnontilaisuus voidaan luotettavasti arvioida kaukokartoitusmenetelmin.

Suomen ympäristökeskuksen tunnus.

Tiedon hyödyntäminen

Päivitetty luontotieto tallennetaan Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämään suojelualueiden kuviotietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä laadittaessa suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia, Natura-alueiden tilan arviointeja sekä erilaisia lausuntoja ja muita arviointeja. Tiedot ovat järjestelmän kautta suoraan myös SYKEn ja ELY-keskusten käytössä. Tieto on tällöin helposti hyödynnettävissä myös esimerkiksi luontodirektiivin raportoinneissa ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinneissa.

Projektin kesto ja rahoitus

  • Projektin kesto: 3 vuotta (2020-2022)
  • Vuosibudjetti: 310 000 €
  • Rahoitus: Ympäristöministeriö/hallituksen tulevaisuusinvestoinnit ja Suomen ympäristökeskus.

Yhteystiedot

Projektikoordinaattori Anna Tammilehto
Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut
anna.tammilehto@metsa.fi
puh. 0401931861

Päivitetty viimeksi 7.6.2020