Kainaloitaaan myöten joessa seisova sukeltaja-asuinen ihminen ojentaa rannalle verkkopussia, jossa on simpukoita.
Uhanalaisia jokihelmisimpukoita tutkittiin ja poikasia kasvatettiin Freshabit-hankkeessa. Kuva: Jari Ilmonen.

Freshabit-tuloksia

Entä hankkeen päätyttyä? After LIFE

Loppuraportti ja Layman´s report -tiivistelmä

Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen tiedote 30.9.2022

Freshabit LIFE IP Loppuseminaari 15.9.2022

Laaja hanke on päättynyt. Tavoitteemme oli parantaa sisävesien luonnon tilaa ja monimuotoisuutta. Rakensimme kalateitä, kohensimme uhanalaisen jokihelmisimpukan elinmahdollisuuksia sekä kunnostimme puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Tuotimme uutta tietoa ja työkaluja sekä kerroimme, mitä veden valtakunnassa tapahtuu.

Mikä yhdistää taimenta, ihmistä ja jokihelmisimpukkaa? Puhtaan veden tarve, kaikille kolmelle tuiki tärkeä elinehto. Freshabit LIFE IP oli laaja luonnonsuojeluhanke, jossa ennallistimme sisävesiä kuten järviä, jokia ja puroja. Paransimme taimenien ja jokihelmisimpukoiden – ja samalla satojen muiden lajien – elinoloja ja -ympäristöjä, jotka usein ovat kärsineet tai tuhoutuneet ihmistoiminnan jalkoihin jäätyään. Elinympäristöjen parantaminen aloitetaan latvavesiltä ja valuma-alueilta, missä suuretkin vesistöt saavat alkunsa, ja töitä tehdään myös järvissä ja jokien pääuomissa.

Ja kun tehdään, tehdään kunnolla: seitsemän vuotta (2016–2022) kestäneessä laajassa hankkeessa teimme töitä noin 20 miljoonalla eurolla ympäristön ja luonnon hyväksi. Euroopan unionin myöntämä LIFE-tuen osuus oli huomattava osa hankkeen budjetista, jopa 60 prosenttia.

Koska vesistöt ja valuma-alueet eivät tunne rajoja, tarvitaan paljon yhteistyötä. Mukana oli poikkeuksellisen laaja joukko tutkimuslaitoksia, valtion virastoja, yrityksiä, järjestöjä ja rahoittajia. Kaikille oli paikkansa ja tarpeensa: kukin toi hankkeeseen oman erikoisosaamisensa toisten tueksi.

Erilaisia kunnostuksia tehtiin kahdeksalla erilaisella kohdealueella, joihin kuuluu puroja, jokia, reittivesistöjä, lintuvesiä ja muita järvialueita valuma-alueineen. Kohdealueet olivat Karjaanjoki, Koitajoki, Naamijoki, Pohjanmaan joet, Puruvesi, Saarijärven reitti, Lounais-Suomen joet ja Vanajavesi. Yhteensä kunnostusten vaikutusalue on huimat 80 000 ha eli lähes Pielisen tai Oulujärven verran.

Vesistökunnostuksien tavoitteina on vesilinnuston, jokihelmisimpukan, kalojen ja muun vesi- ja kosteikkoeliöstön elinympäristön parantaminen. Näiden tavoitteiden lisäksi kunnostuksilla voidaan edistää alueiden virkistyskäyttöä ja kasvattaa niiden viihtyisyyttä tai luonnon- ja maisemansuojelullisia arvoja, jolloin työstämme hyötyvät ihmiset ja luonto.

Alusta lähtien hankkeen tavoite on ollut saada hyvä kiertämään ja LIFE-raha poikimaan. Siinä olemmekin onnistuneet. Freshabitia täydentäviä hankkeita on syntynyt jo kelpo katras, yli 100 täydentävää hanketta, joiden kokonaisarvo on yhteensä 230 miljoonaa euroa. Se on luonnon hyväksi tehty saavutus, joka hakee vertaistaan kansainvälisesti. Osa täydentävistä hankkeista on saanut alkunsa Freshabit -hankkeesta, toiset niistä ovat yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Kaikkia niitä yhdistää kuitenkin Freshabitin kanssa yhteinen tavoite parantaa vesiluonnon tilaa ja monimuotoisuutta.

Freshabit toteutti Priorisoidun rahoituksen puiteohjelmaa

Euroopan unionin tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen alueellaan. Luonnonsuojelun kannalta tärkeistä alueista muodostettava Natura 2000 -verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Natura-verkoston toimeenpanon tueksi on laadittu priorisoidun rahoituksen puiteohjelma (Prioritized Action Framework, PAF). Puiteohjelmalla arvioidaan tarpeita, miten yhteisörahoitusta pitäisi suunnata Natura 2000 -alueiden suojelun toimeenpanoon, jotta lajien ja luontotyyppien suojelutaso turvattaisiin. Puiteohjelma on eräänlainen suunnitelma täydentävän rahoituksen tarpeista. Freshabitin toimenpiteet perustuivat priorisoidun rahoituksen puiteohjelmaan ja osana hanketta ympäristöministeriö perusti PAF-seurantaryhmän, joka valvoo puiteohjelman toteuttamista.

Esittelemme toimintaamme ja tuloksia

Tutustu tarinakarttoihin

Yhteystiedot

Projektipäällikkönä toimi  Jari Ilmonen
Metsähallitus, Luontopalvelut
jari.ilmonen(at)metsa.fi
puh. 0206 39 4718

Kumppanit

Metsähallitus, Luontopalvelut (hankkeen koordinaattori); DocArt; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus; Etelä-Savon ELY-keskus; Geologian tutkimuskeskus GTK;  Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema; Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Jyväskylän yliopisto; Keski-Suomen ELY-keskus; Lapin ELY-keskus; Luonnovarakeskus (LUKE); Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. (LUVY); Metsähallitus Metsätalous Oy; Natur och Miljö; Oulun yliopisto; Pohjois-Karjalan ELY-keskus; Pohjois-Savon ELY-keskus; Pro Puruvesi;  Raaseporin kaupunki; Saarijärven kaupunki; Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Etelä-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan piirit; Suomen Metsäkeskus; Suomen ympäristökeskus (SYKE);  Vanajavesikeskus; Varsinais-Suomen ELY-keskus; Vattenfall;  WWF; Ympäristöministeriö.

Osarahoittajat

Hämeen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset; Kiteen kaupunki; Kolarin kunta; Koskienergia Oy; Lohjan kaupunki; Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry; Savonlinnan kaupunki; Ähtäväjokirahasto; YLE

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 1.12.2023