Olemme jo saaneet paljon aikaiseksi! Alla määrällisiä tavoitteita ja katsaus, miten tavoitteita on saavutettu.

Tilannetieto päivitetty 1.10.20202

Vesistöjen kuormitusta vähennetään tarkoilla täsmäiskuilla eli rakentamalla laskeutusaltaita, kosteikkoja ja pohjapatoja eri puolille valuma-aluetta. Suomen metsäkeskus on toteuttanut yli 500 vesiensuojelurakennetta Koitajoen, Naamijoen, Isojoen, Puruveden ja Pohjanmaan kohdealueilla.

Vesiensuojelukosteikkoja on valmistunut yli 50 ha Puruveden, Koitajoen, Pohjanmaan ja Naamijoen kohdealueille.

Ennallistamalla ojitettuja soita vähennämme vesistöihin valuvaa kuormitusta. Tähän mennessä olemme ennallistaneet 465 ha soita Naamijoella, Isojoella, Karvianjoella ja Koitajoella.

Kunnostamme lintuvesiä nostamalla vedenpintaa, poistamalla rantakasvillisuutta, kaivamalla avovesiuomia ja lisäämällä rantojen laidunnusta. Yhdeksän lintujärveä Naamijoen, Pohjanmaan, Vanajaveden ja Puruveden alueella on kunnostettu.

Parannamme muutettujen virtavesien elinympäristön monipuolisuutta lisäämällä vesistöihin kiviä, kutusoraa, puuta ja vesisammalia. Tähän mennessä olemme kunnostaneet 12 km puroja ja jokia.

Koitajoella viihtyy erittäin uhanalainen Saimaan järvilohi. Järvilohen lisääntymis- ja poikasalueita on kunnostettu sekä koneilla että käsin yli 12 ha alueella.

Olemme kunnostaneet talkoovoimin useita vaelluskalojen lisääntymis- ja poikasalueita eri puolilla Suomea. Kolmen talkooleirin lisäksi on järjestetty lukuisia talkoopäiviä.

Hoitokalastuksella voidaan antaa rehevöityneelle järvelle ensiapua. Olemme poistaneet särkikalaa Vaattojärveltä 28 000 kiloa ja Puruvedeltä 68 000 kiloa.

Parannamme patoamalla katkenneita vaellusyhteyksiä rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla kalojen elinympäristöjä. Tähän mennessä on valmistunut neljä kalatietä: Billnäs ja Åminnefors Karjaanjoella, Hietama Saarijärven reitillä sekä Villamo Isojoella.

Karjaanjoen ja Villamon kalatiet ovat avanneet noin 90 km vaellusreittejä lohikaloille.

Olemme kuntouttaneet noin 500 kappaletta neljän kohdejokemme raakkua eli jokihelmisimpukkaa Konneveden tutkimuslaitoksella, jossa hoiva on kantanut kirjaimellisesti hedelmää, ja raakkuvanhukset ovat alkaneet jälleen lisääntymään.

10 000 pientä jokihelmisimpukkaa saa kasvaa laitoskasvatuksessa Norjassa ja Konnevedellä ennen kotijokiinsa palauttamista kesällä 2021.

Olemme kartoittaneet järvien pohjan rakennetta ja maalajeja, pohjaeläimiä ja kalojen kutualueita käyttämällä uudenlaisia kartoitusmenetelmiä Konnevedellä, Päijänteellä ja Puruvedellä.

Puroja on Suomessa arviolta noin 100 000 km, mutta meillä ei ole kattavaa kuvaa niiden kunnosta. Siksi olemme kehittäneet paikkatietopohjaisen kartoitusmenetelmän pienten purojen tila-arviointia varten.

Upeimmat metsäpurot on ostettu valtiolle ja niistä on tehty luonnonsuojelualueita. Uusia luonnonsuojelualueita on perustettu jo yli tavoitteen: 175 ha.

Vedessä ja vesistöissä avautuu uusi erilainen maailma, joka kutsuu sekä lapsia että aikuisia tutkimusretkelle. Olemme julkaisseet kolme mobiilisovellusta ja kolme ympäristökasvatusopasta tutkimusretkien tueksi. Koululaisille on järjestetty noin 70 luontokoulupäivää.

Olemme uusineet kolme luontopolkua, jotta kohdealueisiimme tutustuminen on entistä helpompaa. Tervetuloa Puruvedelle Hytermän saarelle ja Hakin kierrokselle sekä Kiskonjoen upealle Latokartanonkoskelle.

Vanajaveden upeat lintukosteikot ovat entistä paremmin saavutettavissa, kun Hattelmalanjärvelle, Tykölänjärvelle ja Ormajärvelle on rakennettu tukevat pitkospuut.

Ormajärven lintutorni Vanajavedellä on kunnostettu entistä ehommaksi.

Olemme kehittäneet avoimeen paikkatietoon perustuvia laskentatyökaluja, joiden avulla valuma-alueiden sisältä voidaan tunnistaa kuormituksen kannalta tärkeitä alueita, joihin vesiensuojelutöitä kannattaa erityisesti kohdistaa.

Päivitetty viimeksi 22.10.2020