Metsäpeurojen satelliittipantaseurannasta vastaa Luonnonvarakeskus, joka on seurannut metsäpeurojen liikkumista ja elinympäristönvalintaa GPS-pannoilla vuodesta 2006 lähtien. Vain aikuisia naaraita pannoitetaan, koska hirvaiden kaulan turpoaminen rykimä- eli kiima-aikaan estää turvallisen pannoituksen. Nykymalliset pannat putoavat metsäpeurojen kaulasta niiden käyttöiän lähestyessä loppuaan. Pannat on mahdollista pudottaa myös etäkomennolla.

MetsäpeuraLIFE-projektin aikana tehtiin 154 pannoitusta. Pannoituksia tehtiin sekä Kainuun että Suomenselän osakannoissa. Myös seitsemän totutustarhoista vapautettua vaadinta kantoi seurantapantaa.

Seurantapannat tuottavat arvokasta tietoa metsäpeurojen käyttäytymisestä. Pannoitettujen eläinten elinympäristönvalintaa seuraamalla saadaan tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelun ohjauksessa. Yksi esimerkki tästä on osana MetsäpeuraLIFE-projektia toteutettu metsäpeuravaadinten vasanhoitojakson aikaista elinympäristön valintaa käsittelevä selvitys. Työssä tuotettiin ennustekartta kuvaamaan metsäpeuralle otollisia vasanhoitoympäristöjä. Ennustekartta julkaistaan kevään 2024 aikana Luonnonvarakeskuksen avoimena aineistona.

Pantaseuranta tuottaa tietoa myös metsäpeurojen kuolleisuudesta ja kuolinsyistä. Pantavaadinten merkittävin kuolinsyy on ollut suden saaliiksi joutuminen. Vastaavasti pantaseurannan perusteella on selvinnyt, että suurin osa kainuulaisista metsäpeuravaatimista vasoo, mutta läheskään kaikki vasat eivät selviä hengissä syksyyn saakka.

Seurantapannat paljastavat metsäpeurojen liikkumisesta asioita, joiden jäljille päästäisiin muutoin kenties vasta pitkän ajan kuluttua. Esimerkiksi Suomenselän metsäpeurojen viime vuosina pidentyneet, Oulujärven tuntumaan ulottuvat vuodenaikaisvaellukset olisivat voineet jäädä aluksi huomaamatta ilman pantojen tuottamaa tietoa. Pannoitusten ansiosta kasvavaan metsäpeurojen ja porojen risteymäriskiin päästään etsimään ratkaisuja ajoissa.

Pannoitetut yksilöt toimivat oivana apuna myös metsäpeurakannan koon arvioinnissa. Metsäpeurat kokoontuvat talvisin laumoihin eli tokkiin. Kun pannoitettujen metsäpeurojen sijainti tunnetaan, voidaan lentolaskennat suunnata oikeille alueille. Näin säästetään kalliita lentotunteja, ja parannetaan laskentavarmuutta.

Satelliittipantojen käyttö on kallista. Tämän vuoksi eläinten seurantaan etsitään myös edullisempia vaihtoehtoja. Parisenkymmentä MetsäpeuraLIFE-projektin totutustarhoista vapautettua metsäpeuraa merkittiin korvaan kiinnitettävällä pienellä GPS-lähettimellä. Lähettimet ovat tarjonneet jonkin verran tietoa eläinten levittäytymisestä alueelle, mutta toistaiseksi niiden toimintavarmuus on ollut heikohko.