Palautusistutukset eteläisellä Suomenselällä
Metsäpeura palasi Seitsemiseen ja Lauhanvuoreen
Keskeinen osa MetsäpeuraLIFE-projektia oli metsäpeuran palauttaminen eteläiselle Suomenselälle Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Palautusistutuspaikoiksi valikoituivat Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistot. Valintaperusteina olivat metsäpeuroille sopivien elinympäristöjen olemassaolo sekä suurpetokantojen alhainen tiheys (projektin suunnitteluhetkellä). Molemmilla alueilla toteutettiin lisäksi sosiaalisten vaikutusten arviointi.
Totutustarhoista luontoon
Palautusistutuksen tukipilarin muodostivat Seitsemiseen ja Lauhanvuoreen rakennetut totutustarhat. Tarhat (kooltaan noin 14 ja 31 hehtaaria) saatiin valmiiksi syksyllä 2017, ja ensimmäiset metsäpeurat tuotiin niihin saman vuoden marraskuussa. Suurin osa eläimistä oli peräisin eläintarhoista, mutta molempiin totutustarhoihin pyydystettiin villit siitoshirvaat. Kaikkiaan luonnosta pyydystettiin projektin aikana kymmenen metsäpeuraa. Eläintarhoista kantayksilöitä saatiin 35.
Ensimmäiset peuranvasat syntyivät totutustarhoissa keväällä 2018. Metsäpeurat lisääntyivät tarhaolosuhteissa hyvin. Totutustarhoissa syntyi projektin aikana 51 vasaa, joista pääsimme vapauttamaan 44. Seitsemän vasoista kuoli totutustarhoissa yhtä lukuun ottamatta joko synnytyksessä tai pian syntymänsä jälkeen.
Syksyllä 2019 päästiin vapauttamaan neljä nuorta hirvasta Lauhanvuoren kansallispuistoon, ja vapautuksia toteutettiin sen jälkeen useammankin kerran. Totutustarhat tyhjennettiin heinäkuussa 2022, jolloin vapauteen pääsi lähes neljäkymmentä metsäpeuraa. Projektin aikana vapautettiin yhteensä 82 yksilöä.
Totutustarhoissa eläviä metsäpeuroja ruokittiin ympärivuotisesti poronrehulla, lehtikerpuilla ja jäkälällä. Lisäksi totutustarhat tarjosivat tuoretta ravintoa kesäaikaan.
Molemmat totutustarhat jätettiin paikoilleen odottamaan mahdollisia täydennysistutuksia.
Metsäpeurat lisääntyvät jo luonnossa
Luonnossa ensimmäinen vasa syntyi toukokuussa 2020 Seitsemisessä vaatimelle, joka oli vapautettu totutustarhasta edellisenä talvena. Lauhanvuoressa ensimmäiset villit vasat syntyivät vuotta myöhemmin. Molemmilla palautusistutusalueilla on tavattu metsäpeurojen kiimatokkia, ja luonnossa syntyneiden vasojen määrä lähestynee 30 yksilöä (tilanne vuoden 2023 loppuun mennessä). Tarkkaa luonnossa syntyneiden vasojen määrää emme tiedä.
Kuolleisuus toistaiseksi vähäistä
Totutustarhoissa syntyi kuolleena tai kuoli seitsemän vasaa. Lisäksi nuori aikuinen vaadin kuoli tuntemattomaksi jääneestä syystä, todennäköisesti sisäelinongelmiin. Vapautettujen metsäpeurojen säilyvyys on tiettävästi ollut hyvä; yhdeksän yksilön tiedetään kuolleen (tilanne huhtikuussa 2022). Näistä aikuinen hirvas ja aikuinen vaadin kuolivat sotkeuduttuaan Lauhanvuoren totutustarhaa kiertävään sähköpaimenlankaan. Lanka poistettiin tapausten jälkeen. Yksi peura kuoli ruoansulatuskanavan ongelmiin (nääntyi nälkään keskellä hyvää talvilaidunta ruokaa mahassaan) niin ikään Lauhanvuoressa. Nuori hirvas lopetettiin sarven katkeamisesta aiheutuneen silmävamman vuoksi Seitsemisessä, ja poliisi ampui kaupunkialueelle eksyneen nuoren hirvaan Tampereella tammikuussa 2023. Yhden nuoren hirvaan ja kahden nuoren vaatimen kuolinsyyt ovat jääneet tuntemattomiksi.
Seitsemisestä löydettiin keväällä 2023 kaksi vastasyntynyttä vasaa kuolleena. Niiden kuolinsyy jäi epäselväksi. Joulukuussa 2023 Seitsemisessä lopetettiin SRVA-toimeksiantona huonokuntoinen, samana keväänä syntynyt peuranvasa.
On mahdollista, että myös muita vapautettuja tai luonnossa syntyneitä metsäpeuroja on kuollut, mutta niitä ei ole löydetty. Luonnossa erityisesti pienten vasojen kuolleisuus on tyypillisesti suurta. Viimeaikaiset havainnot vapautetuista osoittavat, että valtaosa on edelleen hengissä.
Palautusistutusalueiden metsäpeurat seurannassa
Metsäpeurojen palautusistutuksen onnistumista seurataan tekemällä vasatarkistuksia pannoitetuille vaatimille sekä kuvaamalla syksyiset kiimatokat. Luonnonvarakeskus on kokeillut palautusistutusalueilla lentolaskentaa, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että muut menetelmät soveltuvat vähälukuisten osakantojen kehityksen seurantaan paremmin. Siksi palautusistutusalueilla ryhdytään kehittämään riistakameraseurantaa. Myös retkeilijöiltä, metsästäjiltä ja paikallisilta asukkailta saadut havainnot sekä valokuvat ja videot auttavat pysyttelemään selvillä uusien osakantojen kehittymisestä.
Lisätietoa
Lue lisää metsäpeuroista Metsästäjä-lehdestä:
- Metsäpeuran palautusistutuksen tarhausvaihe onnistui (www.metsastajalehti.fi)
- Metsäpeurojen vapautukset alkoivat (PDF, Metsästäjä-lehti)
- Pitkäjänteistä metsäpeuran suojelua (PDF, Metsästäjä-lehti)
Päivitetty viimeksi 29.4.2024