Korvamerkitty, sarveton metsäpeuravaadin kävelee ulos avoimesta portista.
Nuori metsäpeuravaadin kävelee ulos Lauhanvuoren totutustarhasta heinäkuussa 2022. Kuva: Milla Niemi, Metsähallitus

Metsäpeura Suomessa

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) oli pitkään nykyisen Suomen alueella yleinen ja tärkeä riistaeläin. Metsäpeura metsästettiin satakunta vuotta sitten sukupuuttoon, mutta se palasi lajistoomme sotien jälkeen itärajan takaa. Kainuun metsäpeurakanta vahvistui 2000-luvun alkuun saakka, kunnes kääntyi äkisti jyrkkään laskuun. Nyt Kainuussa on metsäpeuroja alle puolet huippuvuosien lukemista. Onneksi kannan lasku näyttää pysähtyneen, ja jopa lähteneen hienoiseen nousuun.

Suomenselälle metsäpeura palasi 1980-luvun taitteessa Metsästäjäin Keskusjärjestön, Metsähallituksen ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston, yhteisessä hankkeessa. Kainuusta silloin tuoduista kymmenestä kantayksilöstä on kasvanut jo kahden tuhannen yksilön kokoinen osakanta. Nykyisessä MetsäpeuraLIFE-hankkeessa tehdyt palautusistutukset toivat peuran takaisin myös eteläisemmän Suomenselän lajistoon. Vaikka metsäpeuralla menee nyt Suomessa paremmin kuin aikoihin, ei se silti ole turvassa – maailmankannan koko on vain viitisen tuhatta eläintä. Siksi metsäpeuran säilyttämiseksi lajistossamme tarvitaan konkreettisia tekoja tulevaisuudessakin.

MetsäpeuraLIFE – suomenpeuran tulevaisuutta turvaamassa

MetsäpeuraLIFE on seitsemän vuoden (2016–2023) mittainen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitoprojekti, jonka keskeisimpänä tavoitteena oli palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Palautuskohteiksi valittuihin Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin vapautettiin metsäpeuroja totutustarhauksen jälkeen. Molempien kansallispuistojen tuntumassa elää nyt muutaman kymmenen yksilön kokoinen, lisääntyvä metsäpeurakanta.

Palautusistutusten lisäksi projektissa toteutettiin monipuolisesti metsäpeurakannan vahvistumista ja levittäytymistä tukevia toimenpiteitä. Projektissa muun muassa selvitettiin metsäpeurojen elinympäristövaatimuksia satelliittipannoitettujen yksilöiden liikkeiden perusteella sekä seurattiin kannan kehitystä lentolaskennoin. Vuonna 2007 julkaistu Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma päivitettiin projektin aikana, ja lajin tunnettuutta parannettiin monipuolisella, eri kohderyhmille suunnatulla viestinnällä.

Projektia koordinoi Metsähallitus Eräpalvelut, ja siihen osallistui kaikkiaan kymmenen suomalaista partneria.

Projektin budjetti on noin viisi miljoonaa euroa. Rahoituksesta 60 % tulee Euroopan Unionilta. Kansallisesta rahoituksesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä partnerit. Lisäksi Suomen Metsästäjäliitto tuki projektia. Metsäpeurojen palautusistutusten kustannukset olivat noin miljoona euroa. Valtaosa rahoituksesta suuntautui siis muihin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi metsäpeurojen seurantaan.

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja
Metsähallitus, Eräpalvelut
sakari.mykra-pohja@metsa.fi
0206 39 5082

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 11.8.2023