Metsähallituksen julkaisema saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2022 on noin 430–440 yksilöä. Kanta on kasvanut noin kymmenellä yksilöllä kahteen aikaisempaan vuoteen verrattaessa. Kevättalvella Saimaalle syntyi 92 kuuttia, mikä on muutama enemmän kuin viime vuosina. Aikaisin tullut jääpeite ja vankat lumikinokset tarjosivat saimaannorpille hyvät pesimäolosuhteet, minkä ansiosta pesäpoikaskuolleisuus jäi vähäiseksi.
Norppakanta on vahvistunut sen nykyisen levinneisyysalueen reunoilla, erityisesti Puruvedellä sekä lisäksi Pyhäselällä ja Suur-Saimaalla, jonne norppia on siirtynyt läheisiltä tiheämmän kannan alueilta. Keskeisiltä alueilta Pihlajavedellä norppien määrä on jatkanut kasvuaan, kun taas Savonlinnan pohjoispuolella Haukivedellä, Joutenvedellä ja Pyyvesi–Enonvesi -alueella kannan koko on pysynyt samana tai hieman pienentynyt viime vuosien aikana.
– Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa saimaannorpan kannan seurantaa, joka tällä hetkellä perustuu lumipesien havainnointiin kevätjäillä. Viime keväänä talvisten olosuhteiden ansiosta saatiin tehtyä kattava pesälaskenta, jonka tuloksia tarkennettiin pesäpaikkasukelluksilla jäiden lähdön jälkeen. Pesien lisäksi arviota tehtäessä otettiin huomioon jäänpeittoaikana tehdyt norppahavainnot, kertoo erikoissuunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Saimaannorpan pesälaskentoihin ja suojelutoimiin osallistuu vuosittain suuri määrä paikallisia vapaaehtoisia, jotka mahdollistavat laaja-alaisten toimenpiteiden toteuttamisen. Metsähallitus koordinoi vuosittaisia pesälaskentoja, joiden toteuttamiseen osallistuvat merkittävällä panoksella Itä-Suomen yliopisto ja WWF Suomi.
– Vapaaehtoistoimintaa kehitetään Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa, jotta norpan suojelu toteutuu jatkossakin koko Saimaalla, korostaa suojelubiologi Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Saimaannorppakanta kasvaa hitaasti
Saimaannorpan suurimpia uhkia ovat hukkuminen kalanpyydyksiin, ilmastonmuutos, hajanainen ja pieni kanta sekä pesimäaikainen häiriö. Norpat saavuttavat sukukypsyyden vasta 4–6 –vuotiaina ja synnyttävät vuosittain yleensä yhden poikasen. Erityisesti nuoriin ikäluokkiin kohdistuvan suuren kuolleisuuden vuoksi moni norppa ei saavuta lisääntymisikää. Myös pienestä populaatiokoosta johtuva geeniperimän heikentyminen uhkaa norppaa.
Saimaan rannoilla liikkuvat voivat auttaa norppia kalastamalla norppaturvallisesti, välttämällä Saimaan jäillä liikkumista etenkin saarten ja luotojen rantojen läheisyydessä ja pitämällä jäänpeittoaikana koirat kytkettynä. Apukinosten kolaaminen ja keinopesät turvaavat saimaannorpan lisääntymistä erityisesti vähälumisina talvina, jolloin kuuteilla ei ole kinosten tarjoamaa suojaa.
Norppapopulaatiosta arvioidaan talvikanta, jolla tarkoitetaan laskentavuonna pesineiden norppien määrää ennen kevättalvella syntyneitä kuutteja.
Taulukko Saimaannorpan talvikannan koko vuonna 2022 on sivulla: saimaannorppa > norppakannan tila.
Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Miina Auttila, Metsähallitus, Luontopalvelut: puh. 0206 395 015
Suojelubiologi Riikka Alakoski, Metsähallitus, Luontopalvelut / Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke puh. 0206 397 241
Saimaannorpan suojelu
Yhteinen saimaannorppamme LIFE
Saimaannorppa