Ilmasta kuvattu talvinen maisema Utsjoelta, kuvassa näkyy vesistö ja tuntureita.
Kuva: Arctic Photos/Tarja Länsman

Luonnonvarasuunnitelma on julkaistu ja projekti on päättynyt.

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma 2022-2027 (julkaisut.metsa.fi)

Tiedote 10.12.2021: Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen käytön pelisäännöt selvillä: 94 erillistä toimenpidettä ohjaavat Metsähallituksen toimintaa seuraavien viiden vuoden ajan.

Sápmelaččaid ruovttuguovllu luondduriggodatplána 2022–2027 (julkaisut.metsa.fi)

Dieđáhus: Sápmelaččaid ruovttuguovllu luondduriggodatplána lea lohkán láhkai julkaisut.metsa.fi -siidduin.

Sämmilij päikkikuávlu luánduriggodâhvuávám 2022–2027 (julkaisut.metsa.fi)

Sämmilij päikkikuávlu luánduriggodâhvuávám lii luhâmist julkaisut.metsa.fi -siijđost

Luonnonvarasuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella vuosina 2022–2027. Luonnonvarasuunnitelma mitoittaa ja ohjaa Metsähallitusta alueen luonnonvarojen käytössä. Suunnitteluun osallistui laaja joukko saamelaisten kotiseutualueen asukkaita ja Metsähallituksen sidosryhmiä.

Projektin suunnitelma-alue kattaa valtion maa- ja vesialueet Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylässä. Suunnittelualue kattaa 91 % koko alueen pinta-alasta, mikä tarkoittaa kaikkiaan noin 2,9 miljoonaa hehtaaria. Edellinen luonnonvarasuunnitelma Ylä-Lappiin tehtiin vuonna 2012 ja se oli voimassa vuoteen 2021 saakka.

Klikkaa kuvaa, saat sen käyttöösi pdf-tiedostona.

Suunnittelussa arvioidaan valtion maiden ja vesien nykytilaa sekä käytön että luonnonvarojen osalta. Lisäksi arvioidaan, miten Metsähallituksen vaikuttavuus on kehittynyt menneellä suunnitelmakaudella ja miten se nykyisillä maankäyttöratkaisuilla kehittyy.

Tavoite on yhteensovittaa valtio-omistajan Metsähallitukselle asettamat tavoitteet paikallisiin tavoitteisiin. Suunnitelma-alue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella ja erityisellä poronhoitoalueella. Metsähallitus-laki velvoittaa turvaamaan saamelaiskulttuurin edellytykset, ja luonnonvarasuunnittelu on tässä keskeinen väline.

Luonnonvarasuunnittelussa käytetään Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen yhdessä luomaa Akwé: Kon -toimintamallia. Toimintamalli auttaa tunnistamaan saamelaiskulttuurin säilyttämisen kannalta tärkeät seikat sekä reagoimaan niihin.

Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi käytiin neuvottelut jokaisen alueen metsäpaliskunnan kanssa. Näissä neuvotteluissa pyrittiin löytämään uudenlaisia tapoja sopia metsänkäsittelystä. Metsien käyttöön liittyvät laskelmat ja mitoitukset tehtiin paliskuntakohtaisesti.

Keskeinen yhteissuunnittelun työkalu projektissa oli yhteistyöryhmä, johon Metsähallitus oli kutsunut keskeisiä sidosryhmiä alueelta. Sidosryhmille oli lähetetty pyynnöt nimetä ryhmään jäsenet. Yhteistyöryhmä kokoontui suunnittelun kuluessa kolmeen työpajaan pohtimaan luonnonvarojen hoidon ja käytön tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä luoda toiminnan linjauksia suunnitelma-alueelle.

Suunnittelun kuluessa järjestettiin myös teemaryhmien työpajoja, joissa pohdittiin määritellyn teeman alla luonnonvarasuunnitteluun liittyviä asioita. Yhteistyö- ja teemaryhmien pyrkimys oli saada mukaan suunnitteluun asiantuntemusta erilaisista viiteryhmistä.

Projektin vetäjänä toimi metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen (olli.lipponen@metsa.fi), ohjausryhmän puheenjohtajana puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi.

Lisätietoa

Päivitetty viimeksi 3.6.2022