Julkaistu 15.3.2024

Varjostavia puita ja ennallistettuja soita – raakun suojelu edellyttää kokonaisvaltaisia toimia

Metsätalous on avainasemassa erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelussa, sillä suurin osa raakkuvirroista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Valtion mailla raakku huomioidaan nykyään monin tavoin metsänkäsittelyn suunnittelussa. Lisäksi Metsähallitus ennallistaa Etelä-Lapissa ja Koillismaalla yhteensä 400 hehtaaria soita osana LIFE Revives -hanketta. 

Metsätalouden hakkuu- ja maanmuokkausalueilta mahdollisesti huuhtoutuvat kiintoaineet voivat tukkia pohjasoraa ja lannoitukset rehevöittää virtavesiä, joten vesiensuojelutoimiin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi varjostavan puuston säästäminen raakkuvirtojen valuma-alueilla estää purojen veden liiallista lämpenemistä.

Raakun suojelussa tulee huomioida koko vesistöalueen kunto. Valtion talouskäytössä olevilla mailla tehdäänkin tämän ja ensi vuoden aikana soiden ennallistamisia yhteensä 400 hehtaarilla.  Ennallistamissuunnitelmiin on saatu Lapin ELY-keskukselta puoltava lausunto. Myös alueen paliskunnat suhtautuvat suunnitelmiin myönteisesti.

Alkuvuoden aikana Metsähallitus Metsätalous Oy on ennallistanut jo 220 hehtaaria soita Posiolla. Ennallistettavina ovat Hanhilampi, Myllysuo, Pölkkänäsuo ja Venäläismutka.

Ilmakuva kaivurista ennallistamistöissä talvisella suolla.
Kaivinkone ennallistamassa Venäläisenmutkansuota Posiolla helmikuussa 2024. Kuva: Reijo Kuosmanen.

“Nämä suot on lähes kauttaaltaan reunaosistaan ojitettu ja huomattava osa niille luontaisesti virranneista vesistä ravinteineen ohjautuu nykyisellään soiden ulkopuolelle ja sieltä edelleen Livo- ja Mäntyjokeen heikentäen niiden luonnontilaa. Ennallistamistöissä vesiä ohjataan takaisin alkuperäisille kulkureiteilleen ojia tukkimalla ja patoja rakentamalla. Tavoitteena on saada virtaamat mahdollisimman samanlaisiksi, kuin ne ovat olleet ennen ojitusta, ja samalla palauttaa suoveden pinta takaisin luontaiselle tasolle. Ennallistamisen jälkeen suoekosysteemin toiminta ja rakenne alkaa palautua kohti sitä tilannetta, joka on vallinnut ennen ojitusta”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Markku Lehtelä Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Livojoen vesistö on tällä hetkellä erinomaisessa tilassa, mutta se on vaarassa heikentyä valuma-alueen runsaiden ojitusten takia.

“Soiden ennallistaminen on yksi osa Livojoen tilan parantamista. Livojoki on Iijoen vesistöä, jossa ainoana rakennettuna vesistönä on jäljellä alkuperäinen oma lohi- ja meritaimenkanta. Livojoen geneettisesti monimuotoinen raakkukanta on lohisidonnainen ja kun isäntäkalana toimiva lohi on olemassa, raakkukanta on elvytettävissä”, kuvailee projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista.

Tietoa raakusta

  • Puhtaissa vesissä viihtyvä raakku on avainlaji, joka hävitessään vaikuttaa monen muun lajin selviämiseen.
  • Raakkuja esiintyy Suomessa vielä 152 erillisessä virtavedessä, mutta vain pieni osa kannoista lisääntyy enää säännöllisesti.
  • Raakkuvirroista kolmasosa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Puolet alueen populaatioista on lähes hävinneitä, yhdeksän jokseenkin elinvoimaisia ja muut siltä väliltä.
  • Raakkukantoja elvytetään vuosina 2021–2027 Jyväskylän yliopiston koordinoimassa ja Euroopan unionin rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa, jossa Metsähallituksella on tärkeä rooli
  • Pohjanmaan-Kainuun alueella Metsähallituksen Luontopalvelut kunnostaa ja elvyttää 18 raakkujen kotivirtaa. Luontopalvelut rekrytoi parhaillaan virtavesikunnostajia tulevalle kesälle.
  • Metsähallitus Metsätalous Oy ennallistaa seuraavan kahden vuoden aikana vielä seitsemän hankkeeseen kuuluvaa kohdetta Posiolla, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä yhteensä noin 180 hehtaarin alueella.

Lisätietoja:

Markku Lehtelä, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus Metsätalous Oy, 040 718 2561, markku.lehtela@metsa.fi,

Pirkko-Liisa Luhta, projektipäällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut, 0400 293 023, pirkko-liisa.luhta@metsa.fi

Metsähallituksen LIFE Revives -hankesivut

LIFE Revives: Jokihelmisimpukan kantojen vahvistaminen ja elinympäristöjen kunnostus