LIFE Revives -projekti (Reviving freshwater pearl mussel populations and their habitats) keskittyy jokihelmisimpukan suojeluun EU:n LIFE Luonto -rahoituksella. Projektin yleisenä tavoitteena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakun eli jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) kantoja kohti suotuisaa suojelun tasoa. Kaikkiaan kunnostetaan noin 85 kilometriä raakkuvirtoja.

Niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaankin ennätyksellisen laajan hankkeen nimi LIFE Revives viittaa suoraan elvyttämiseen, koska keskeinen tavoite on saada raakkujen lisääntyminen käyntiin kunnostettavissa virroissa.

Kunnostamme vuosina 2021–2027 raakun ja lohikalojen elinympäristöjä, kasvatamme raakunpoikasia istutettavaksi kohdejokiin, parannamme tietoisuutta raakun suojelusta sekä kehitämme suojelumenetelmiä. Merkittävänä osana ovat myös erilaiset vesistöseurannat ja raakun suojeluun liittyvän tietoisuuden lisääminen.

Projektin päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto. Mukana on 11 kumppaniorganisaatiota ja 13 yhteistyötahoa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 15,9 milj. €.

• Päätoteuttajan hankesivut ja -uutiset: LIFE Revives: Jokihelmisimpukan kantojen vahvistaminen ja elinympäristöjen kunnostus (jyu.fi)

Metsähallitus kunnostaa raakkuvirtoja

Budjetiltaan suurin toimija on Metsähallitus. Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuulla ovat Iijoen ja Oulujoen vesistöalueiden raakkujokien ja -purojen kunnostukset ja seurannat. Raakkuvirtoja kunnostetaan valtion monikäyttömetsissä ja suojelualueilla sekä yksityisten vesialueilla yli 60 kilometriä. Metsähallitus Metsätalous Oy ennallistaa 400 hehtaaria suota Iijoen valuma-alueella, millä on vedenlaatua ja siten raakun elinoloja parantava vaikutus.

Vuonna 2025

Maastokaudella 2025 raakkuvirtojen kunnostuksia tehtiin Iijoen vesistöalueella kuudella eri joella ja purolla yhteensä noin 10 km. Metsähallituksen Luontopalveluissa suunnitelmana oli kunnostaa 18 eri raakkuvirtaa, ja nyt kaikilla kohteilla kunnostukset ovat joko valmiita tai aloitettu. Ensi kesänä kunnostukset jatkuvat. Purojen kunnostus tehdään miestyönä.

Kunnostusten jälkeen seurataan raakun elinympäristön muutoksia, taimenkannan muutoksia ja kunnostusten vaikutuksia. Niitä tehtiin 16:lla purolla ja joella.

Metsätalous Oy on ennallistanut hankkeen raakkujokien ja purojen valuma-alueilla noin 400 hehtaaria soita.

Iijoen suuren sivujoen, Livojoen yläosalla kunnostettiin yli neljä kilometriä 1950-luvulla uittoa varten perattuja koskialueita. Kapeiksi ränneiksi uittoa varten peratut kosket palautetaan mahdollisimman samaan leveyteen, mitä ne ovat olleet ennen perkauksia.

Livojoen työmaa on vaatinut paljon suunnittelua ja tutkimusta. Raakkualueet on selvitetty etukäteen tekemällä populaation tilatutkimus. Kunnostusten edetessä on tarkastettu vesikiikaroinnilla ja sukeltamalla vielä mahdollisten raakkujen sijainti ja muutamat löydetyt simpukat on siirretty pois kunnostusalueelta ja palautettu kunnostetulle alueelle, jossa niitä on seurattu. Livojoen kunnostuksessa tehdään runsaasti sekä kutupaikkoja lohelle että raakulle pienpoikasalueita. Livojoen raakkukanta on lohisidonnainen, se siis tarvitsee lisääntyäkseen ensisijaisesti lohen poikasia. Livojoelle on istutettu vuodesta 2016 lähtien Iijoen vesistön omaa, alkuperäistä lohikantaa. Se onkin ainoa lohikanta Suomessa, joka on säästynyt jokirakentamisen yhteydessä Suomessa.

Lokakuussa järjestimme yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa kolmannen kansallisen raakkuseminaarin Rovaniemellä. Aiheena oli Raakut ja kalatalous, tuulivoima ja kaivokset.

• Seminaarin verkkosivut (jyu.fi)
• Seminaarin tallenne (youtube.com)
• Pirkko-Liisa Luhdan esitys Livojoen kunnostuksista (pdf, 9 Mt).

Suomessa uhanalaisille ja rauhoitetuille lajeille on määritelty ns. luonto- eli korvausarvo. Ympäristöministeriö päivitti lajien luontoarvot vuonna 2025. Raakun uusi luonto- eli korvausarvo on 1495 € yksilöltä. Uhanalaisuudestaan huolimatta raakku onkin luontoarvoltaan Suomen arvokkain laji, noin 4,5 miljardia euroa yksilömäärän tämänhetkisen tiedon perusteella.

Vuonna 2024

Vuonna 2024 virtavesikunnostukset jatkuivat Koillismaalla ja Puolangalla kahdeksalla raakkupurolla noin 12 kilometriä ja lisäksi seuraavan kesän kunnostusta valmistelevia töitä tehtiin Livojoella. Tänä kesänä maastossa oli kolme kunnostusryhmää, kun edellisinä oli neljä.

Erilaisia seurantoja kunnostusten, raakkupopulaatioiden ja taimenkantojen tilasta tehtiin 17 purolla. Lisäksi tehtiin yhdellä joella raakun isäntäkalatutkimus. Siinä testattiin lohen- ja taimenenpoikasilla sumpuissa, kumpi laji soveltuu paremmin sen joen raakun lisääntymisessä poikasten väli-isännäksi. Kaikista raakkupuroista, joissa toimimme, on ennen kunnostusta tehty CEN-standardin mukainen raakkupopulaation tilaselvitys, joka ohjaa kunnostustoimiamme ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman lisäksi.

Suomussalmen Hukkajoella yliajot metsäkoneella hakkuutyömaan yhteydessä ja raakkujen kuolema nostivat raakun koko kansan tietoisuuteen suuren mediahuomion seurauksena. Koska Hukkajoki on LIFE Revivesin referenssijoki, saimme tiedon tapahtuneesta, kun tilaamamme tutkijat olivat samaan aikaan joella. Siirryimme muilta työmailtamme Hukkajoelle heti tehtyämme suunnitelman lisävahinkojen estämiseksi. Siirsimme tuhansia raakkuja pahimmalta alueelta turvaan ja puhdistimme siltä alueelta arviolta 30 kuutiota hiekkaa, maa-ainesta ja puumoskaa niin, että joen pohja tuli taas näkyviin.

Hukkajoen seurauksena paljastui muitakin tapauksia raakkuvirtojen ääreltä.

Lokakuussa järjestimme Pudasjärvellä järjestyksessään toisen kansallisen raakkuseminaarin. Seminaarin ohjelma oli kohdennettu metsätaloustoimijoille ja viranomaisille. Osallistujia oli noin 100 henkilöä. Hyviä uutisia kuultiin metsäsektorilta: Stora Enso ilmoitti ensimmäisenä toimijana Suomessa, ettei sen hakkuutyömailla enää renkaat kastu, eli purojen ja jokien yli ei ajeta ilman siltaa. Metsähallituksen Metsätalous Oy ilmoitti, että se jättää raakkujokien raakkualueiden varteen 45 metrin vyöhykkeen, jossa ei harjoiteta metsätaloutta ollenkaan.

Kunnostuksilla on myös työllistävä vaikutus

Raakun elinympäristöjen kunnostamis- ja seurantatyöt ovat työvoimavaltaisia ja hankkeen työllisyysvaikutukset pelkästään Metsähallituksen osalta ovat yli 40 henkilötyövuotta. Sen lisäksi työmailla hyödynnetään koneurakoitsijoita, jotka ovat usein paikallisia. Toimet kohdentuvat erityisesti Koillismaalle ja Ylä-Kainuuseen.

Vuonna 2023

Kesällä 2023 raakkuvirtojen kunnostukset jatkuivat Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Puolangalla ja Suomussalmella 17 km verran ja raakkujen elinympäristön seurantaa tehtiin 14 kohteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kunnostusten ohella jatkettiin seurantoja ennen ja jälkeen kunnostusten.

Raakkua kartoitettiin Simojoella 20 km matkalla sekä Utsjoella Suomen pohjoisimmassa raakkupopulaatiossa. Tuhansien raakkujen joukkoon mahtui ilahduttavasti myös nuoria yksilöitä.

Uusia pikkuraakkuja kasvatettiin poikaslaatikoissa kolmessa pohjoisen joessa. Yhteistyössä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa poistettiin vaelluskalojen eli raakun isäntien kulkua haittaavia esteitä.

Vuonna 2022

Ensimmäisen kesän 2022 aikana kunnostettiin Iijoen ja Oulujoen vesistössä noin 18 kilometriä neljää raakkuvirtaa. Lisäksi tehtiin monipuolista seurantaa niihin liittyen ja seitsemässä virrassa raakun populaation tilatutkimus.

Raakun suojelulla suuri tarve

Ympäristöministeriö julkaisi tammikuussa 2021 Suomen ensimmäisen jokihelmisimpukan suojeluohjelman. LIFE Revives -hanke toteuttaa monipuolisesti sekä suojeluohjelmaa että Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, joka myös rahoittaa hanketta. Raakun taantumiselle on monia syitä: uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä maa- ja metsätalouden ojitusten ja maanmuokkausten aiheuttama kiintoainekuormitus.

Suurin osa Suomen raakkukannoista tulee kuolemaan ilman elvytystoimia, sillä vain 17 % Suomen 151 populaatiosta on arvioitu olevan elinvoimainen tai vain ehkä/osin elinvoimainen. Raakkukantojen elvyttäminen parantaa virtavesien ja vaelluskalakantojen tilaa, hyvinvointia ja luontoarvoa. Raakkuvirroistamme vain yhdeksän on suojelualueella, jonka suojeluperusteena on raakku, siksi mm. metsätalouden toimilla on keskeinen merkitys noin 140 raakkuvirran valuma-alueella. Suurin osa raakkuvirtojen valuma-alueista on tosi pieniä, alle 6 000 ha, joten vain latvapuroja on pääosin jäljellä.

• Hankkeesta Facebookissa: Revives LIFE – jokihelmisimpukat eloon.
• lisätietoa raakusta

Yhteystiedot

Pirkko-Liisa Luhta
Projektipäällikkö
Metsähallitus, Luontopalvelut
pirkko-liisa.luhta@metsa.fi, puh. 0400 293 023

Hannele Kytö
ympäristöasiantuntija
Metsähallitus Metsätalous Oy
hannele.kyto@metsa.fi, puh. 040 184 9709

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.