Julkaistu 13.7.2021

Saaristomeren uhanalainen luonto tarvitsee hoitotoimia

Helmi-rahoitus ja uusi luonnonhoitosuunnitelma tuovat merkittävän avun, toteaa ministeri Krista Mikkonen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vierailee tänään 13.7.2021 Saaristomeren uhanalaisilla perinnebiotoopeilla. Uhanalaisen luonnon hoitoon on saatu uutta vaikuttavuutta hallituksen Helmi-ohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen kautta. Työstä vastaava Metsähallituksen Luontopalvelut korostaa, että rahoituksen riittävä taso on varmistettava pitkällä aikavälillä. Keskeinen tekijä on myös EU:n ympäristötuki laidunnukseen.

Lehmiä laiduntamassa.
Lehmiä Berghamnin saaressa Saaristomeren kansallispuistossa. Kuva: Martti Komulainen.

Ministeri Mikkonen tutustui Saaristomeren uhanalaiseen luontoon, sen hyväksi tehtäviin luonnonhoito- ja ennallistamistöihin sekä upouuteen Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelmaan 13.7. Saaristomeren uhanalainen maaluonto on edelleen hätää kärsimässä. Vaikka luonnonhoitoa on toteutettu runsaasti ja sen tulokset ovat hyviä, määrä on edelleen riittämätön turvaamaan alueen poikkeuksellisen runsasta uhanalaisen lajiston ja luontotyyppien määrää.

”Saaristomeren alueen pienestä maa-alasta huolimatta siellä esiintyy runsas joukko monipuolisia luontotyyppejä ja harvinaisia lajeja. Nyt alueen perinnebiotooppeja kunnostetaan ja hoidetaan osana uutta Helmi-ohjelmaa ja hallituksen historiallisen paljon korotetun luonnonsuojelurahoituksen turvin. Valtion budjettirahoitus on mahdollistanut myös sen, että saariston luonnonhoitoa tehdään EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa, jossa EU:lta saadaan jopa 60 % hankerahoituksesta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Saaristomeren kohteilla on paljon uhanalaista lajistoa, ja niiden luonnonhoidon laatu säilyy vain jatkuvalla vuoropuhelulla ja yhteisellä tekemisellä sidosryhmien kanssa. Heihin kuuluvat mm. luonnonhoitoyrittäjät, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto ja Saaristomeren Biosfäärialue. On tärkeä muistaa, että luonnonhoitotyö tukee saariston elinvoimaisuutta myös taloudellisesti ja matkailuelinkeinon kautta. Eli luontoon sijoitettu euro palaa takaisin talouteen moninkertaisesti”, toteaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.

Upouusi Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelma

Ensi viikolla julkaistava Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelma asettaa laadulliset raamit ja määrälliset tavoitteet alueen luonnonhoidon vauhdittamiseksi hallituksen Helmi-ohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen avulla. Myös riittävä jatkorahoitus on välttämätöntä, samoin EU:n tuki laidunnukselle.

Kokonaissuunnitelmassa yhdistyvät uhanalaisen luonnon hoidon kannalta tehtävät keskeiset toimet sekä toimien kustannustehokkuus. Suunniteltujen hoitotoimien vaikuttavuudelle on saatu näyttöä aiemmista toimista Saaristomeren kansallispuistossa tehdystä luonnonhoidosta: pitkäjänteisesti hoidetuilla kohteilla uhanalaisen lajiston lukumäärät ovat selvästi kasvaneet hoidon myötä. Suunnitelmassa pyritään myös ennusteiden avulla turvaamaan lajistoa tulevien haasteiden edessä.

Luonnonhoidon kokonaissuunnitelma osoittaa Saaristomeren luonnonsuojelualueille kuusi erityistä maaluontotyyppien luonnonhoitoaluetta eli priorisoitua hoitokohteiden verkostoa.

Kunnostustoimien lisäksi suunnitelma osoittaa laidunsuunnittelun uudistamisen tarpeen pitkään hoidossa olleille perinnebiotooppikohteille. Merkittävin toimenpide on laidunnuksen uudelleenjärjestely kunkin kohteen sisällä sekä ajallisesti että paikallisesti.

Saaristomeren luonnonhoitoalueet, hoitotavoitteet ja hoitotarpeet.

Saaristomeren luonto on täynnä uhanalaisia elinympäristöjä ja lajeja

Saaristo on tunturiluonnon ja avosoiden lisäksi ainoa alue Suomessa, jonka maisemaa hallitsevat avoimet ja puoliavoimet luontotyypit. Samalla saaristomeren maaluonto on useiden ympäristönmuutosten ristipaineessa. Maankäytön muutokset, rehevöitynyt meri, hapan ja rehevöittävä laskeuma, vieraslajit, kemikalisoituminen, ilmastonmuutos ja näiden kerrannaisvaikutukset perinteisen karjatalouden päättymisen lisäksi johtavat avoimien alueiden umpeenkasvuun ja uhkaavat lajiston ja luontotyyppien säilymistä.

Saaristomeren pienellä maapinta-alalla esiintyy 34 kappaletta Suomen 56:sta Natura 2000 -maaluontotyypistä. Yli 20 vaatii hoitotoimia säilyäkseen. Tältä alueelta tunnetusta 652 uhanalaisesta lajista (pois lukien linnut) keskimäärin 70 % elää avoimissa tai puoliavoimissa ympäristöissä, jotka vaativat jatkuvaa luonnonhoitoa. Suomen kiireellisesti suojeltavasta putkilokasvi- ja perhoslajistosta 50 prosenttia elää Saaristomeren alueella. Ulkosaaristo kuuluu niin ikään Suomen arvokkaimpiin lintualueisiin ja on sellaisena korvaamaton, lintudirektiivin lajeista 76 kappaletta tavataan Saaristomeren alueella. Myös linnut ovat riippuvaisia avoimesta ja puoliavoimesta maisemasta avomerien ja matalikoiden ohella.

Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelman linjausten mukaisesti on kohdennettu toimia jo kahdessa LIFE-hankkeessa, mutta muilta osin toteuttamiseen ei ole ollut resursseja ennen vuotta 2020. Nyt hoitoprosessi on käynnistynyt Rannikko-LIFE-hankkeessa 33:lla tämän suunnitelman osoittamalla kunnostuskohteella. Hoidon sopeuttaminen on aloitettu kuudella kohteella. Tämä Rannikko-LIFE-hankkeen rahoituksella laadittu suunnitelma tulee ohjaamaan Helmi-ohjelman toimenpiteitä ja nopeuttamaan hoitotoimien käynnistämistä Saaristomeren suojelualueilla. Sitä voidaan vapaasti hyödyntää myös suojelualueiden ulkopuolella käynnistyvissä eri tahojen hankkeissa.

Euroopan unionin LIFE-rahaston, Natura 2000 -alueiden ja Rannikko-LIFE-hankkeen tunnukset

Lisätietoja

Metsähallitus, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, 0400 328 759
Metsähallitus, suojelubiologi Maija Mussaari, 040 556 7794 (Saaristomeren luonnonhoito)

Soittopyynnöt ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle, erityisavustaja Antti Heikkinen, 029 525 0231