Julkaistu 15.9.2022

Pallas–Yllästunturin kansallispuistolle tehdään uusi hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelu, virkistyskäyttö ja muu käyttö Suomen suosituimman kansallispuiston, Pallas–Yllästunturin alueella. Metsähallitus tekee uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa yhdessä paikallisten asukkaiden, paliskuntien, saamelaiskäräjien, yrittäjien, kuntien ja muiden kansallispuistoon liittyvien sidosryhmien kanssa. 

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston metsät, suot, tunturit ja vesistöt muodostavat ainutlaatuisen alueen pohjoista luontoa. Luontoarvojen lisäksi kansallispuisto on Suomen luontomatkailualueista kansainvälisesti tunnetuimpia suurten puistoa ympäröivien matkailukeskusten ansiosta. Alueella on tärkeää turvata myös poronhoidon edellytykset sekä saamelaiskulttuuria.

– Missä päin kansallispuistoa alueen kasvit, linnut ja eläimet vaativat erityistä rauhaa ja luontoa pitää suojella hyvin tarkasti? Missä puolestaan voi olla esimerkiksi pitkospuita, maastopyöräreittejä, laavuja ja muita rakenteita? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin hoito- ja käyttösuunnitelma vastaa, erikoissuunnittelija Ilkka Vaara Metsähallituksesta sanoo.

Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää ja kehittää kansallispuistoja Suomessa. Lain mukaan jokaisella kansallispuistolla pitää olla hoito- ja käyttösuunnitelma. Nyt valmisteltava hoito- ja käyttösuunnitelma sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita ja tarpeita seuraaviksi 10–15 vuodeksi. Kun Metsähallitus on vahvistanut uuden suunnitelman, kansallispuistolle annetaan järjestyssääntö.

Pallas–Yllästunturin nykyinen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut vuonna 2008.

Haluatko vaikuttaa? Näin voit antaa mielipiteesi Pallas–Yllästunturin hoidosta ja käytöstä

Metsähallitus tekee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman alueen käyttäjiä ja sidosryhmiä kuunnellen.

Koko suunnittelun ajan sidosryhmillä ja kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja toiveensa.

Suunnittelun etenemistä voi seurata verkkosivuilta Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu.

Metsähallitus järjestää myös sidosryhmille omia tilaisuuksia suunnittelun aikana. Suunnittelusta järjestetään myös koronatilanne huomioiden yleisötilaisuuksia. Yleisötilaisuuksien ajankohdista ilmoitetaan myöhemmin.

Uuden hoito- ja käyttösuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2023 kesällä.

Fakta: Pallas–Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin

  • Pallas–Yllästunturin kansallispuisto on vuosien ajan pysynyt Suomen suosituimpana retkeily- ja luontovirkistyskohteena. Vuonna 2021 kansallispuistossa oli peräti 699 000 käyntiä.
  • Kansallispuiston pinta-ala on 102 240 hehtaaria. Alueeseen kuuluvat Länsi-Lapin edustavin tunturijakso sekä tähän liittyvät, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneet metsä- ja suoalueet.
  • Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä on satoja kilometrejä kesä- ja talvireittejä niin lyhyille päiväretkille kuin pitkille vaelluksille.
  • Suomen vanhin vaellusreitti löytyy Pallas–Yllästunturin kansallispuistosta. Hetan ja Pallaksen välinen reitti on ollut retkeilykäyttöä varten merkittynä vuodesta jo vuodesta 1934.

Lisätietoja

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelu, virkistyskäyttö ja muu käyttö Suomen suosituimman kansallispuiston, Pallas–Yllästunturin alueella. Metsähallitus tekee uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa yhdessä paikallisten asukkaiden, paliskuntien, saamelaiskäräjien, yrittäjien, kuntien ja muiden kansallispuistoon liittyvien sidosryhmien kanssa. 

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston metsät, suot, tunturit ja vesistöt muodostavat ainutlaatuisen alueen pohjoista luontoa. Luontoarvojen lisäksi kansallispuisto on Suomen luontomatkailualueista kansainvälisesti tunnetuimpia suurten puistoa ympäröivien matkailukeskusten ansiosta. Alueella on tärkeää turvata myös poronhoidon edellytykset sekä saamelaiskulttuuria.

– Missä päin kansallispuistoa alueen kasvit, linnut ja eläimet vaativat erityistä rauhaa ja luontoa pitää suojella hyvin tarkasti? Missä puolestaan voi olla esimerkiksi pitkospuita, maastopyöräreittejä, laavuja ja muita rakenteita? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin hoito- ja käyttösuunnitelma vastaa, erikoissuunnittelija Ilkka Vaara Metsähallituksesta sanoo.

Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää ja kehittää kansallispuistoja Suomessa. Lain mukaan jokaisella kansallispuistolla pitää olla hoito- ja käyttösuunnitelma. Nyt valmisteltava hoito- ja käyttösuunnitelma sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita ja tarpeita seuraaviksi 10–15 vuodeksi. Kun Metsähallitus on vahvistanut uuden suunnitelman, kansallispuistolle annetaan järjestyssääntö.

Pallas–Yllästunturin nykyinen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut vuonna 2008.

Haluatko vaikuttaa? Näin voit antaa mielipiteesi Pallas–Yllästunturin hoidosta ja käytöstä

Metsähallitus tekee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman alueen käyttäjiä ja sidosryhmiä kuunnellen.

Koko suunnittelun ajan sidosryhmillä ja kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja toiveensa.

Suunnittelun etenemistä voi seurata verkkosivuilta Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu.

Metsähallitus järjestää myös sidosryhmille omia tilaisuuksia suunnittelun aikana. Suunnittelusta järjestetään myös koronatilanne huomioiden yleisötilaisuuksia. Yleisötilaisuuksien ajankohdista ilmoitetaan myöhemmin.

Uuden hoito- ja käyttösuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2023 kesällä.

Fakta: Pallas–Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin

  • Pallas–Yllästunturin kansallispuisto on vuosien ajan pysynyt Suomen suosituimpana retkeily- ja luontovirkistyskohteena. Vuonna 2021 kansallispuistossa oli peräti 699 000 käyntiä.
  • Kansallispuiston pinta-ala on 102 240 hehtaaria. Alueeseen kuuluvat Länsi-Lapin edustavin tunturijakso sekä tähän liittyvät, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneet metsä- ja suoalueet.
  • Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä on satoja kilometrejä kesä- ja talvireittejä niin lyhyille päiväretkille kuin pitkille vaelluksille.
  • Suomen vanhin vaellusreitti löytyy Pallas–Yllästunturin kansallispuistosta. Hetan ja Pallaksen välinen reitti on ollut retkeilykäyttöä varten merkittynä vuodesta jo vuodesta 1934.

Lisätietoja

Hoito- ja käyttösuunnittelu, erikoissuunnittelija Ilkka Vaara, p. 040 731 9280, ilkka.vaara(at)metsa.fi

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, puistonjohtaja Pekka Sulkava, p. 0400 815 660, pekka.sulkava(at)metsa.fi

Pallas–Yllästunturin kansallispuiston luonto ja palvelut (luontoon.fi)  

Metsähallituksen suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet