Lehmät, lampaat, hevoset ja muut laiduntajat ylläpitävät lajistoltaan monimuotoisia elinympäristöjä, eli niittyjä, ketoja ja muita perinnebiotooppeja. Laiduntavat eläimet pitävät huolta myös historiallisesti tärkeistä perinnemaisemista. Lumovoimaa-hankkeessa edistetään perinnebiotooppien hoitoa luonnonsuojelualueilla Uudellamaalla.
Laiduntavat eläimet ovat tuttu näky monilla luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteilla kuten kansallispuistoissa. Suojelualueilla laiduntaa Uudellamaallakin satoja lehmiä, lampaita ja hevosia. Eläimillä on tärkeä tehtävä, sillä laiduntamalla ne ylläpitävät uhanalaisia avoimia elinympäristöjä ja perinnemaisemia.
– Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa perinnebiotooppien hoidon suunnittelusta ja järjestämisestä hallinnoimillaan luonnonsuojelualueilla ja kulttuuriperintökohteilla. Maatalousyrittäjät ovat avainasemassa hoidon toteutuksessa ja heille vuokrataan alueita laidunkäyttöön, kertoo suojelubiologi Martina Reinikainen Metsähallituksesta.
Raaseporin linnanraunioilla kasvaa muinaistulokkaita
Lampaisiin voi törmätä esimerkiksi Raaseporin linnan ympäristössä, joka on lajistoltaan huomattavan monimuotoinen: linnan niityillä kasvaa lajeja, jotka ovat kukoistaneet alueella jo keskiajalla, ja ne ilmentävät paikan pitkää historiaa. Merkittävä kulttuuriperintökohde onkin tärkeä myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Perinnebiotoopit, eli perinteisen karjatalouden myötä syntyneet elinympäristöt ovat lajistoltaan erittäin rikkaita ympäristöjä, mutta maatalouden muututtua ne ovat taantuneet voimakkaasti, ja ovat nykyisin uhanalaisia. Raaseporin linnan ympäristössä on kaksi perinnebiotooppikohdetta, joita hoidetaan laiduntamalla.
Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi, ja se hylättiin vuonna 1558. Linnan ympäristö on säilynyt siitä pitäen huomattavan ennallaan. Lajistossa näkyykin alueen historia: useat lajit ovat niin sanottuja arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Ne kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta. Linnalla esiintyvistä lajeista arkeofyyttejä on muun muassa kartioakankaali, tummatulikukka ja heinäratamo. Alueen läheisyyteen on ilmestynyt myös humalaa, jolla saattaa olla keskiaikainen alkuperä.
– Raaseporin linna on ainutlaatuinen arkeologinen kohde koko pohjoismaiden mittakaavassa, sillä linnan ympärille ei ole kehittynyt kaupunkia, toisin kuin linnojen ympärille yleensä. Voidaan sanoa, että alue on saanut ’fossiloitua’ rauhassa. Alueelta on löydetty huomattavasti historiallista jäämistöä, josta voidaan päätellä, millaista arki linnassa on ollut, kertoo Tarja Knuutinen, arkeologi Länsi-Uudenmaan museosta.
Linnan esimuureja ympäröivät jyrkät rinteet, joilla kasvaa runsaasti niittylajeja. Avoimet ja paahteiset rinteet pysyvät matalakasvuisina ja ovat erittäin otollisia kasvupaikkoja monille vaativille niittylajeille. Linnan lähistöllä sijaitsee myös Galgbackenin mäki, jolla laiduntaa lampaita. Alueen laidunnus on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti linnan hylkäämisestä asti, mikä tekee laitumesta merkittävän perinnebiotoopin. Galgbackeniin kuuluu muun muassa kallioketoa, lehti- ja sekapuuhakaa sekä joenvarren kosteaa niittyä.
Laidunnuksella, niitolla ja puuston sekä pensaskerroksen raivauksilla voidaan säilyttää ja ennallistaa perinnebiotooppeja. Hoito torjuu luonnon monimuotoisuuden vähenemistä monipuolistamalla luontoympäristöä ja auttamalla umpeenkasvusta kärsiviä uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Perinnebiotooppien hoito hyödyttää myös monia pölyttäjähyönteisiä, esimerkiksi kimalaisia ja mehiläisiä, joiden vähenemiseen on havahduttu ympäri maailmaa.
Lumovoimaa-hankkeessa torjutaan lajikatoa yhdessä maaseutuyrittäjien kanssa
Lumovoimaa Uudenmaan maaseutuyrittäjille on Metsähallituksen Luontopalvelujen, ProAgria Etelä-Suomi ry:n ja Maa- ja kotitalousnaisten yhteishanke, jossa edistetään luonnonsuojelualueiden perinnebiotooppien tilaa sekä ideoidaan yhdessä karjankasvattajien kanssa kestäviä ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä keinoja kehittää tilallisten yritystoimintaa.
– Hankkeessa järjestämme laiduntapaamisia maastossa, valmennusta ja keskustelutilaisuuksia perinnebiotooppien hoidosta ja sopimuslaiduntajana toimimisesta luonnonsuojelualueilla. Luonnonsuojelualueilla käytännön toteutus vaatii usein yhteistyötä ja erityistä osaamista esimerkiksi uhanalaisten lajien ja luontotyyppien huomioimiseksi. Lisäksi syksyllä on tarkoitus pitää työpaja perinnebiotooppien hoidon tuotteistamisesta. Tuomme esille maaseutuyrittäjien arvokasta työtä ja sen merkitystä uhanalaiselle lajistolle ja luontotyypeille, samoin kuin luonnonsuojelualueilla toimimisen tuomaa lisäarvoa yrittäjien toimintaan. Kustannustehokkaaseen lopputulokseen päästään tehokkaalla yhteistyöllä, toteaa Reinikainen.
Luonnonhoito- ja laidunyrittäjät voivat saada luonnonlaitumen hoitoon tukea maatalouden ympäristösopimuksella. Luonnonsuojelualueiden niityt ja hakamaat ovat usein yrittäjiä kiinnostavia arvokkaita erityiskohteita. Kohteet saattavat myös tarjota mahdollisuuksia matkailutuloihin ja tuotteiden markkinointiin.
Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Lisätietoja:
Suojelubiologi Martina Reinikainen, martina.reinikainen@metsa.fi, puh. 040 193 2058
Arkeologi Tarja Knuutinen, tarja.knuutinen@raasepori.fi, puh. 019 289 2509 (Raaseporin linnan historia)