Julkaistu 30.3.2023

Kevätlinnunherneelle lisää valoa ja elintilaa – Metsähallitus tekee lehdonhoitotöitä Pyhäjärvellä

Metsähallitus on aloittanut umpeen kasvaneen lehtometsän kunnostustyöt Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Kyseessä on alueella harvinainen rehevä lehto, joka nykyisellään on mäntyjen valtaama. Työt tehdään osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Kunnostettava lehto sijaitsee Pyhäjärven Pitäjänmäellä valtion talouskäytössä olevassa monikäyttömetsässä. Lehtometsät ovat Pohjois-Pohjanmaalla varsin harvinaisia luontotyyppejä, ja rehevät lehdot vieläkin harvinaisempia. Kyseinen lehto on siis hyvinkin poikkeuksellinen.

“Kohde on lajistoltaan hyvin monipuolinen ja siellä esiintyy lajistoa, joka ei ole tyypillistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle. Siellä on jopa eteläisiä lajeja, kuten kevätlinnunhernettä. Se on kaunis violettikukkainen, isolehtinen kasvi, joka on Etelä-Suomessa paikoin melko yleinen, mutta näillä korkeuksilla harvinainen. Lehdosta löytyy myös metsämansikkaa, jota ei yleensä tapaa metsälajina näin pohjoisessa”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Markku Lehtelä Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä.

Kyseinen metsä on ollut pitkään talouskäytössä, ja 1990-luvun harvennuksissa sieltä on hakattu lehtipuut. Nykyään lehto onkin hyvin mäntyvaltainen, vaikka lehdolle luontaista puustoa ovat kuuset ja lehtipuut, kuten leppä, koivu ja haapa. Lehdonhoitohakkuissa alueelta poistetaan suurin osa männyistä, jotta luontaisille puille ja kasveille jää enemmän tilaa. Tavoitteena on, että lehto palautuu ajan myötä luonnontilaisen kaltaiseksi.

Metsäkone mäntyjä kasvavassa lehdossa. Maassa on kaadettuja runkoja.
Lehdonhoitohakkuissa poistetaan mäntyjä, jotta luontainen puusto ja kasvillisuus pääsevät kasvamaan paremmin. Kuva: Karoliina Rantala / Metsähallitus.

“Tällä hetkellä lehdon rakenne on hyvin yksipuolinen ja sieltä puuttuu kerroksellisuus. Tavoitteena on muokata metsän rakennetta monipuolisemmaksi, jotta siellä kasvaisi monenlaista puuta. Havupuiden suuri määrä tekee hallaa myös lehdon kasvilajistolle. Vähäinen valo ja maaperän happamoituminen heikentävät kukkivia kasveja ja voivat ajan myötä jopa hävittää ne kokonaan”, Lehtelä kuvailee.

Mäntyä poistetaan lehdosta poimintahakkuuna. Osa kaadetusta puusta jätetään maastoon lahopuuksi, joka tarjoaa elinympäristön ja ravintoa lukuisille lajeille, ja näin lisää osaltaan metsän monimuotoisuutta.

Lehdonhoitoa metsätaloudessa

Työt toteuttaa Metsähallituksen Metsätalous Oy osana vuosittaisia luonnonhoitotöitä. Tämän vuoden aikana Pohjanmaa-Kainuun alueella tarkastetaan ja hoidetaan yhteensä 30 hehtaaria lehtoja.

Metsähallituksen Metsätalous Oy on tehnyt lehdonhoitoa parin vuoden ajan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuodesta 2020 lähtien lehtoja on tarkistettu ja hoidettu Pohjanmaa-Kainuun alueella yhteensä noin 30 hehtaaria, valtakunnallisesti 420 hehtaaria.

“Lehdonhoito on kaikille metsäalan toimijoille varsin uusi asia. Töitä onkin suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa. Tavoitteena on metsien monimuotoisuuden lisääminen”, metsäasiantuntija Mikko Ojamaa kertoo.

Työt Pitäjänmäellä alkoivat 29.3.2023 ja kestävät joitakin päiviä. Kunnostettava alue on kooltaan kaksi hehtaaria. Työt tehdään talvella, jotta lehtokasvillisuus ei kärsi.

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön käynnistämä ohjelma, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja

Lisätietoja:

Markku Lehtelä, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus Metsätalous Oy, markku.lehtela@metsa.fi, 040 718 2561

Mikko Ojamaa, metsäasiantuntija, Metsähallitus Metsätalous Oy, mikko.ojamaa@metsa.fi, 040 751 9323

Metsätalous ja ympäristö