Suunnittelija Riku Mönkkönen matkalla dokumentoimaan latoa Lieksan Latoniemessä. Kuva: Aleksi Pienimäki/Metsähallitus

Valtion monikäyttömetsissä toteutettiin vuosina 2010-2015 Kansallinen metsäohjelma 2015 mukainen kulttuuriperintöinventointihanke, jossa talouskäytössä olevia metsiä sekä kitu- ja joutomaita inventoitiin yhteensä lähes neljän miljoonan hehtaarin verran. Hankkeen aikana valtion monikäyttömetsistä dokumentoitiin yli 10 000 kohdetta, jotka sisälsivät yli 100 000 yksittäistä rakennetta. Vanhimmat kohteista olivat lähes 10 000 vuoden takaa ja nuorimmat 1960-luvulta.

Hankkeessa toimi neljä erikoissuunnittelijaa, jotka olivat koulutukseltaan arkeologeja. Heidän lisäkseen palkattiin vuosittain arkeologeja ja harjoittelijoita töihin eri puolille Suomea. Inventointi oli Suomen historian laajin ja ensimmäinen, jossa otettiin huomioon myös metsien nuorempi kulttuuriperintö. Rahoittajana toimi Metsähallituksen metsätalous.

Uutta tietoa Suomen varhaisimmasta asutusvaiheesta

Lapissa hankkeessa löydetyt asuinpaikat siirsivät asutuksen varhaisinta tunnettua vaihetta jopa 1 000 vuotta vanhemmaksi ja Pohjanmaalta ja Taivalkoskelta löydetyt asuinpaikat osoittautuivat alueen tähän mennessä vanhimmiksi. Myös Ilomantsissa sijainneen Muinais-Koitereen varhaishistoria tunnetaan hankkeen myötä paremmin. Järven rannoilta löytyi lähes 10 000 vuotta vanhoja asuinpaikkoja, joilla luulöytöjen perusteella oli herkuteltu hauella.

Nuorempi kulttuuriperintö inventoitiin viime hetkellä

Hankkeessa dokumentoitu metsien nuorempi kulttuuriperintö sisältää pääasiassa 1900-luvulle ajoittuvia rakennusten jäännöksiä, uittoon ja metsätöihin liittyviä rakennelmia sekä toisen maailmansodan aikaisia kohteita. Nämä puusta tai kivestä tehdyt rakennelmat ovat katoamassa metsiin, joten inventointi toteutettiin viime hetkellä. Hankkeessa kerättiin paikkatiedon lisäksi kohteisiin liittyviä tarinoita, joissa seikkailevat niin tietäjät kuin karhunmetsästäjätkin.

Kulttuuriperintö osana metsien kestävää käyttöä

Inventoinnilla edistettiin Metsähallituksen metsien kestävää käyttöä ja sen avulla täytettiin muinaismuisto-, rakennusperintö-, maankäyttö- ja rakennuslakien sekä metsäsertifioinnin velvoitteet ja turvattiin kulttuuriperintökohteiden säilyminen. Kulttuuriperintökohteita voidaan lisäksi hyödyntää niin matkailun kehittämisessä kuin opetuksessa ja tutkimuksessakin.

Metsiin kadonneet?

Päivitetty viimeksi 28.4.2020