Metsähallitus toteuttaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmetsässä Vöyrin Maksamaalla hakkuita maaliskuussa. Alueella tutkitaan nyt muun muassa rannikkoseudulle sopivia metsien kasvatusvaihtoehtoja, kuten pienaukkouudistamista.
Metsähallitus toteuttaa hakkuita maaliskuussa Bodön palstalla Luken tutkimusmetsässä Vöyrin Maksamaalla. Kokeilla toteutettavia pienaukkohakkuita on suunniteltu tehtäväksi yhteensä 2 hehtaaria. Lisäksi kokeilla tehdään poimintahakkuita 0,4 hehtaaria. Koealueiden ulkopuolelle jäävässä tutkimusmetsässä tehdään lisäksi väljennyshakkuita 0,4 hehtaaria. Bodön tutkimusmetsäpalstojen pinta-ala on yhteensä 187 hehtaaria.
Pienaukkohakkuu on metsänhoidon suosituksissa vaihtoehtoinen metsänhoidon menetelmä, joka ei vielä ole yleistynyt Pohjanmaan rannikolla. Nyt Maksamaalla kokeillaan pienaukkouudistamista viljelymänniköissä.
”Näiden hakkuiden jälkeen seuraamme pienaukkojen luontaista uudistumista. Koetoiminnassa voidaan kartuttaa kokemuksia ja sen perusteella täsmentää käytäntöjä”, Luken tutkija Kristian Karlsson sanoo. Bodössä tavoitteena on ollut vastata tutkimuksella rannikkometsien metsänhoidon erityispiirteisiin. Metsäntutkimusta alueella on harjoitettu vuodesta 1961.
Metsätaloudesta myrskytaloutta?
Myrskytuhot ovat koko rannikkoseudulle yhteinen ja ilmastonmuutoksen myötä paheneva ongelma. Metsänhoidon menetelmänä pienaukkohakkuu jäljittelee myrskytuulten vaikutuksia maisematasolla. Todellinen myrskytuhoalue voi myös olla ensimmäinen vaihe pienaukkoihin perustuvassa kasvatusketjussa. Syntyvissä pienaukoissa pitää varmistaa metsän uudistuminen.
”Vaikka pienaukot uudistuvat hitaasti, voi tulos olla tyydyttävä, mikäli niihin syntyy mäntyvaltaista sekapuustoa. Uhkana on kuitenkin liiallinen kuusettuminen tai runsas havupuiden kehitystä haittaava lehtipuuvesakko. Rannikolla kuusimetsä tuottaa heikommin kuin mäntymetsä ja on myös alttiimpi erilaisille tuhoille. Ilmastonmuutos on monessa suhteessa kuuselle rasite. Eri puulajien hyvät ominaisuudet yhdistyvät sekametsässä”, metsän kasvatusvaihtoehtoja Bodössä tutkiva Karlsson sanoo.
Liito-orava huomioitu toimenpiteiden suunnittelussa
Metsähallituksen hallinnassa ja Luonnonvarakeskuksen käytössä olevat tutkimusmetsät on varattu ensisijaisesti metsissä tapahtuvaa tutkimus- ja koetoimintaa varten ja niitä hoidetaan tutkimuksen ehdoilla. Luonnon monimuotoisuus, kuten uhanalaiset lajit, otetaan huomioon hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Alueelta on raportoitu joitakin havaintoja liito-oravasta. Havainnot on otettu huomioon toimenpiteiden suunnittelussa jättämällä pienaukkohakkuualueelle säästöpuuryhmä ja toteuttamalla koealueiden ulkopuoliset hakkuut väljennyshakkuina liito-oravan kulkuyhteyksien turvaamiseksi.
Lisätietoja:
Kristian Karlsson, tutkija, Luonnonvarakeskus, 029 5323 413
Mikko Kurttila, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus 029 5323 262
Rami Mäkelä, tiimiesimies, Metsähallitus, 0400 291 145
Tutkimusmetsät ovat tutkimuksen luonnonlaboratorio (Luken verkkosivut)