Metsähallituksen Luontopalvelut on koostanut kuntapäättäjille, konsulteille ja ympäristövaikutusten arviointeja valvoville viranomaisille hyviä käytäntöjä, miten huomioida uhanalainen maakotka tuulivoimapuiston suunnittelussa. Tuulivoimahankkeita on kaatunut, koska maakotkan reviirejä ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon tuulivoimapuiston suunnittelussa.
Suomen tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä rajussa kasvussa, mistä aiheutuu myös haitallisia vaikutuksia luontoon, etenkin ”erämaisuutta” edellyttäville lajeille. Uhanalainen maakotka on yksi herkimmin ihmisiä karttavista lajeista. Tuulivoimapuistoja suunnitellaan yhä enemmän myös maakotkien reviireille Pohjois-Suomeen.
Apua tuulivoimapuistojen vaikutusten arviointiin tuo jatkossa Metsähallituksen uusi julkaisu Hyvät käytännöt maakotkalle aiheutuvien vaikutusten arviointiin – esimerkkiraportti Nimettömänkankaan tuulivoimahankkeesta.
– Julkaisun tavoitteena on auttaa sovittamaan yhteen luonnonsuojelun ja uusiutuvan energian lisäämiseen liittyvät tarpeet. Yhtenä ongelmana on ollut, ettei maakotkiin liittyvä tieto ole siirtynyt suunnittelijoiden ja hanketoimijoiden välillä, koska suunnitteluraportit eivät ole maakotkan suojelun takia julkista tietoa. Vastuullisessa tuulivoimahankkeessa maakotka on otettu huomioon jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo. Tikkanen on koostanut julkaisun yhdessä FCG Finnish Consulting Group Oy ja Rambol Finland -suunnittelutoimistojen kanssa.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa maakotkan seurannasta Suomessa. Maakotka on uhanalainen petolintu, joka elää pääosin Pohjois-Suomessa. Maakotkan pesimäpaikkoja ja muita elinympäristöjä suojelee EU:n lintudirektiivi. Luontopalvelujen havainnoimat maakotkan pesinnät ovat vaihdelleet viimeisen kymmenen vuoden aikana 100–200 onnistuneen pesinnän välillä vuosittain.
Metsähallitus saanut viime vuonna yli kaksisataa kyselyä maakotkan reviireistä tuulivoimahankkeiden suunnittelijoilta
Kotka voi kuolla törmätessään tuulivoimalaan. Suomessa on tiedossa kymmeniä tuulivoimaloihin törmänneitä merikotkia, mutta toistaiseksi ei ole löydetty kuolleita maakotkia.
– Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei tuulivoimaloita vielä juuri ole maakotkan levinneisyysalueella Pohjois-Suomessa. Lisäksi tuulivoimahankkeen toteuttamisella voi olla myös muita vaikutuksia, mm. kotkan saalistusalueisiin. Kaikkia lajiin kohdistuvia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Uusiutuva energia kiinnostaa nyt kovasti ja hankkeita suunnitellaan maakotkankin reviireille koko ajan. Viime vuonna saimme yli kaksisata kyselyä maakotkien pesäpaikoista tuulivoimahankkeiden suunnittelijoilta, Tikkanen sanoo.
Esimerkkejä siitä, miten tuulivoimapuiston suunnittelija voi ottaa maakotkan huomioon
- Kun suunnittelet tuulivoimapuistoa, hyödynnä Lajitietokeskuksen aineistoja (laji.fi). Tarkista aina palvelun kautta alueen tiedot: onko mahdollista, että tuulivoimapuiston alueella on maakotkan pesiä tai alue sijoittuu maakotkan reviirille.
- Tuulivoimapuistoja ei kannata suunnitella sellaisiin paikkoihin, jotka ovat lähellä maakotkien pesiä, ja joita lintu käyttää yleisesti kaarteluun ja saalistamiseen.
- Hyödynnä olemassa olevia mallinnuksia siitä, missä maakotka lentää ja saalistaa suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston alueella. On tärkeää ottaa huomioon maakotka jo projektin alkuvaiheessa. Näin investointeja ei tehdä alueelle, jossa lopulta ei voi olla tuulivoimapuistoa maakotkan suojelemisen takia.
Lisätietoja
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Hannu Tikkanen, hannu.tikkanen@metsa.fi, . 0400 162 072
- Hyvät käytännöt maakotkalle aiheutuvien vaikutusten arviointiin – esimerkkiraportti Nimettömänkankaan tuulivoimahankkeesta (julkaisut.metsa.fi)