Julkaistu 28.4.2022

Tarinoita arkeologisista löydöistä ja vedenalaisesta elämästä 7.5. Forum Marinumissa Turussa

Turun merikeskus Forum Marinumissa järjestettävässä tapahtumassa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja Saaristomeren meriluonnon ja kulttuuriperinnön asiantuntijoilta. Tervetuloa kuulemaan luonnonsuojelun ja arkeologian aiheista ja haastattelemaan Metsähallituksen asiantuntijoita 7. toukokuuta!  

Millaisia vaikutuksia mereen päätyvä ravinnekuorma käytännössä aiheuttaa? Miltä merenpinnan alla näyttää Saaristomerellä? Entä mitä arkeologiset löydöt kertovat Saaristomeren kalastajien elämästä 1500—1800-luvuilla? Metsähallituksen asiantuntijat vastaavat muun muassa näihin kysymyksiin Rannikko-LIFE-hankkeen rannikkoluonnon verkoston teemapäivässä.  

Yleisölle avoimessa tapahtumassa kuullaan kolmen asiantuntijan puheenvuorot ajankohtaisista luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön aiheista.  

Meribiologi Heidi Arponen paljastaa Saaristomeren pinnanalaisia salaisuuksia. Saaristomeren vedenalaista luontoa on kartoitettu VELMU-ohjelmassa jo 15 vuoden ajan. Siitä huolimatta Rannikko-LIFE-hankkeessa toteutetut lisäkartoitukset toivat näkyville uusia monimuotoisia merenpohjia etenkin ulkosaaristossa. Arponen esittelee vedenalaisia maisemia ja merenpohjien tyypillisiä lajeja, sekä kertoo, miten pinnanalaista luontotietoa hyödynnetään muun muassa suojelualuesuunnittelussa ja kansallispuiston hoidon- ja käytön suunnittelussa. 

– Saaristomeren hiekkapohjilta on esimerkiksi löydetty lajirikkaita meriajokasniittyjä, jotka tarjoavat kodin kymmenille eri lajeille. Ulkosaariston kallioriutoilla taas korostuu punaleväpohjien värikkyys. Alueiden kartoittaminen on tärkeää, jotta monimuotoisuuden kannalta keskeisiä alueita voidaan suojella, Arponen sanoo.  

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Anna Arnkil esittelee Suomen merialueilla ensimmäistä kertaa tehtävää matalan lahden kunnostusprojektia Hangon Täktominlahdella. Aiemmin kirkasvetinen ja hiekkapohjainen Täktominlahti on mereen valuneiden ravinteiden seurauksena liettynyt ja kasvanut umpeen. Arnkil valottaa, millaisilla toimenpiteillä lahden tilaa yritetään parantaa, ja kuinka siinä on tähän mennessä onnistuttu.  

Kulttuuriperinnön suojelun ja inventoinnin erikoissuunnittelija Tapani Tuovinen kertoo, millaisia arkeologisia löytöjä Saaristomereltä on tehty kulttuuriperinnön inventoinneissa. Rannikko-LIFEssa toteutetuissa inventoinneissa löydettiin ulkosaarten kalastukseen liittyviä jäännöksiä, jotka ajoittuvat 1500-luvulta 1800-luvulle. Inventoinnissa kartoitettiin myös torppariasutuksen ja perinteisen karjatalouden merkkejä sekä monenlaisia rannikon kulttuurimaisemalle ominaisia kohteita rautakautisista hautaröykkiöistä historiallisen ajan merimerkkeihin ja kivisiin labyrintteihin.

Tervetuloa kuuntelemaan puheenvuoroja

Tule kuulemaan lisää ja tutustumaan tarkemmin aiheisiin Turun merikeskus Forum Marinumiin lauantaina 7. toukokuuta kello 11 alkaen. Merikeskus sijaitsee osoitteessa Linnankatu 72, 20100 Turku.

Asiantuntijoiden puheenvuorot kuullaan seuraavasti:  

Klo 11:00 Heidi Arponen: Miltä näyttää pinnan alla Saaristomerellä? 
Klo 11:30 Anna Arnkil: Kuinka ihmistoiminnasta rehevöitynyttä merenlahtea voidaan kunnostaa?  
Klo 12:00 Tapani Tuovinen: Mitä arkeologiset löydöt kertovat Saaristomeren kalastajien elämästä 1500—1800-luvuilla? 

Tapahtuma on kaikille avoin, ja puheenvuorojen lisäksi museon edustalle pystytetään Rannikko-LIFE:n pop-up-luontopolku. Forum Marinumin saaristo- ja meriaiheiset näyttelyt ovat auki kello 10—18. 

Lisätietoa

Suunnittelija Meelis Linnamägi / Metsähallitus, meelis.linnamagi@metsa.fi, puh. +358405265311 

Euroopan unionin LIFE-rahaston, Natura 2000 -alueiden ja Rannikko-LIFE-hankkeen tunnukset