Julkaistu 6.3.2023

Svartholman merilinnoituksen kunnostus jatkuu eduskunnan myöntämän rahoituksen turvin

Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut eduskunnan myöntämän lisärahoituksen Loviisassa sijaitsevan Svartholman merilinnoituksen rakenteiden kunnostamiseen. Korjaukset jatkavat vuonna 2021 aloitettua työtä ja keskittyvät historiallisten muurirakenteiden kunnon kohentamiseen sekä turvallisuuden varmistamiseen. Saaren ylläpidosta ja siihen liittyvästä hoidosta vastaa Loviisan kaupunki. Vuonna 2023 saarella tehdään pieniä kohennustöitä ja aloitetaan laidunnus osana Helmi-ympäristöohjelmaa.

Svartholman linnoituksen hallinta siirtyi vuonna 2014 Museovirastolta Metsähallituksen Luontopalveluille. Hallinnansiirron jälkeen saarella on ollut kaksi kunnostushanketta: 2016 päälinnoituksen pohjoisen kurtiinin läntisen kasematin korjaus, ja 2021 lähes 600 000 euron arvoinen laaja muurinkorjausurakka, jossa kunnostettiin saaren kriittisimpiä muurirakenteita päälinnoituksessa ja eteläisillä rantamuureilla. Korjaushanke jatkuu eduskunnan myöntämän rahoituksen turvin kesällä 2024 kriittisten, laajenevien vaurioiden korjauksella ja pysäyttämisellä, sekä kasemattien sisätilojen kunnon varmistamisella.

Työntekijöitä matalan, vanhan kivimuurin vieressä Svartholman linnoituksessa, etualalla seisoo mittalaite.
Svartholman linnoituksen restaurointiin liittyvät arkeologiset tutkimukset käynnissä 2021. Kuva: Mats Tuominen / Storymaster Oy Ab.

– Kasemattien ja kurtiinien holvien kunnosta ei ole tarkkaa, ajantasaista tietoa, joten pidämme tärkeänä niiden perusteellista tutkimista kävijäturvallisuuden takaamiseksi. Holvit rusnataan, eli ne käydään läpi käsityökaluilla koputellen, ja mahdollinen irtonainen laasti- ja kiviaines pudotetaan hallitusti. Läpikäynnin perusteella holvien kunto tunnetaan kattavasti, ja mahdolliset rakenteelliset ongelma-alueet pystytään paikantamaan. Tavoitteena on, että tilat voidaan pitää huoletta kävijöille avoinna. Vuonna 2023 valmistellaan suunnitelmat ja käynnistetään kilpailutus, jonka toteutukseen päästään seuraavana kesänä. Työ vaatii erikoisosaamista, ja tekijöitä maassa ei ole kuin kourallinen. Myös saariolosuhteet tuovat oman mausteensa urakkaan esimerkiksi logistiikan osalta, sanoo  historiallisten kivirakenteiden asiantuntija Tuija Väli-Torala Metsähallituksen Luontopalveluista.

Linnoituksen korjausvelka on mittava ja työtä tehdään pala palalta. Hitaus on kohteen hoidossa myös valtti, sillä tieto rakenteista, niiden historiasta, kunnosta ja korjaustarpeesta karttuu jokaisen selvityksen ja työmaan myötä.

– Svartholma on ainutlaatuinen, pienimittakaavainen bastionilinnoitus, joka kertoo Suomen alueen historiasta kahden suurvallan välissä ja niiden taistelutantereena. Hyvällä, harkitsevalla ja monialaisella suunnittelulla varmistetaan, etteivät toimenpiteet ole ylimitoitettuja. Työ on sitä onnistuneempi, mitä vähemmän sitä huomaa, kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Hilja Palviainen Metsähallituksesta kertoo.

Linnan mittavaa korjausvelkaa tuskin kurotaan umpeen tämän sukupolven aikana, mutta isot korjaushankkeet vievät hoitotyötä eteenpäin suurin harppauksin. Tavoitteena on linnoitus, jonka kunto tunnetaan, vauriot on saatu hallintaan ja asiakasturvallisuutta pidetään yllä huoltotoimenpiteillä.

– Linnoitus on kokonaisuudessaan lain nojalla suojeltu muinaisjäännös. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki linnoituksen rakenteisiin ja maaperään kohdistuvat ja sitä muuttavat toimenpiteet arvioidaan museoviranomaisen toimesta ja linjataan, missä tapauksessa tarvitaan arkeologisia kaivauksia tai dokumentointia. Tavoitteena on varmistaa, että mahdollisimman paljon linnan rakentamiseen ja sen toimintaan liittyvästä tiedosta saadaan talteen ja säilymään tuleville sukupolville, kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Tanja Tenhunen Metsähallituksesta korostaa.

Svartholma on Ruotsin rakentama, Venäjän valloittama ja brittien räjäyttämä suomalainen linnakesaari

Svartholman merilinnoitus rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Suomenlinnan sisarlinnoitukseksi ja “kaakon lukoksi” turvaamaan Ruotsin valtakunnan itärajaa. Merilinnoituksen raunio pienellä  Degerbynlahden suulla olevalla saarella kertoo kiinnostavaa tarinaa valtakunnan puolustamisesta. Venäläiset valloittivat linnoituksen Suomen sodassa vuonna 1808, ja englantilainen laivasto räjäytti sen Krimin sodassa vuonna 1855.

Lisätietoja:

kulttuuriperinnön eritysasiantuntija Hilja Palviainen, Metsähallitus, Luontopalvelut: puh. 0206 395203

Svartholman merilinnoitus (luontoon.fi)