Julkaistu 31.1.2022

Solbölen tutkimusmetsässä hoitohakkuita

Metsähallitus toteuttaa Solbölen tutkimusmetsässä hoitohakkuita tammi-helmikuussa. Hakkuita tehdään sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) koealueilla että muualla tutkimusmetsässä.

Hoitohakkuiden tavoitteena on muun muassa ylläpitää metsän monipuolista rakennetta. Alue on ollut tutkimuskäytössä 1920-luvulta alkaen. Hakkuut toteutetaan metsäntutkimuksen koealueilla kunkin kohteen tutkimussuunnitelman mukaisesti.

Koealueiden ulkopuolelle jäävää tutkimusmetsää hoidetaan, jotta syntyisi määrältään, rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa puustoa tutkimusta varten.

”Mahdollisimman vaihtelevat metsät ovat varautumista tulevaisuuden tutkimustarpeisiin. Mehän emme tänään tiedä, mitkä ovat tutkimuskysymykset kymmenen tai kahdenkymmen vuoden kuluttua ja minkälaisia metsiä tutkimustoiminta tulevaisuudessa tarvitsee”, Luken senior advisor Taneli Kolström sanoo.

Koealueet, missä hoitotoimenpiteitä nyt tehdään, ovat jatkuvan kasvatuksen koe sekä lehtikuusen ja douglaskuusen kokeet.

”Jatkuvan kasvatuksen koe on perustettu 1980-luvulla ja käsitelty viimeksi 1990-luvulla. Nyt koe on mitattu ja poistettavat puut on valittu ja leimattu koejärjestelyn mukaisesti. 1929–1931 perustettuja lehtikuusi- ja douglaskuusikokeita harvennetaan, kuten on tehty jo useita kertoja”, Luken tutkimusinsinööri Kaija Puputti kertoo.

Pieni osa (1,2 hehtaaria) Solbölessä tehtävistä hakkuista toteutetaan avohakkuuna. Lopetettu kontortamäntykoe hakataan, koska vuonna 1933 istutetut puut ovat huonokuntoisia ja niitä on alkanut kuolla pystyyn. Kontortamänty (Pinus contorta var. latifolia S. Watson) on kotoisin Pohjois- Amerikan länsiosista.

Solbölessä metsäntutkimusta jo lähes sata vuotta

Tutkimus perustuu ainutlaatuisiin koesarjoihin. Solbölen tutkimusmetsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen kokeet ovat osa koesarjaa, jossa erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmiä on kokeiltu ja puiden ja metsän kehitystä seurattu tarkoilla mittauksilla useita vuosikymmeniä. Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta.

Solbölessä on tutkittu ulkomaisten puulajien kasvatusta 1920-luvulta lähtien. Havupuulajeja Solbölessä on nähtävillä nelisenkymmentä. Luonnonvarakeskuksen puulajikokeista käy ilmi, että kotimaisten pääpuulajien kanssa metsätaloudellisesti kilpailukykyisiä puulajeja voisivat olla euroopan- ja siperianlehtikuuset, kontortamänty ja douglaskuusi.

Metsähallituksen hallinnassa ja Luonnonvarakeskuksen käytössä olevat tutkimusmetsät on varattu ensisijaisesti metsissä tapahtuvaa tutkimus- ja koetoimintaa varten ja niitä hoidetaan tutkimuksen ehdoilla. Luonnon monimuotoisuus, kuten uhanalaiset lajit, otetaan huomioon hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän vuoksi muun muassa kuolleet puut ja maapuut pyritään jättämään koskemattomiksi. Kuollutta puuta ei tuoda metsästä pois.

Lisätietoja:

  • Taneli Kolström, senior advisor, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 5011, taneli.kolstrom@luke.fi
  • Kaija Puputti, tutkimusinsinööri, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 2840, kaija.puputti@luke.fi
  • Ilkka Korhonen, tiimiesimies, Metsähallitus Metsätalous Oy, p. 0206 395 221, ilkka.korhonen@metsa.fi

Luken tutkimusmetsät:

Tutkimusmetsät ovat tutkimuksen luonnonlaboratorio

Solbölen tutkimusmetsä:

Solbölen tutkimusmetsä

Tietoa puulajeista:

Puulajit

Erirakenteinen metsänkasvatus eli jatkuvapeitteinen kasvatus:

Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus