Metsähallitus on viime vuosina satsannut Kokkolan Vattajanniemen hoitoon. Arvokasta dyyniluontoa on voitu lisärahoitusten ansiosta kunnostaa ja tutkia tehokkaammin kuin yli vuosikymmeneen. Samalla on havaittu aiempien hoitotoimien onnistuminen. Metsähallitus muistuttaa, että alueen virkistyskäyttäjät voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa dyynien säilymiseen.
Vattajanniemen luonnonsuojelualueelta tehtiin tänä kesänä merkittäviä lajilöytöjä. Toinen löydöistä oli sahahietayökkönen, joka on häviämässä Suomesta avointen hiekkaisten alueiden umpeenkasvun vuoksi. Kolmelta lammaslaitumelta taas löydettiin hietalantiaista, jonka edelliset havainnot alueelta ovat reilusti yli sadan vuoden takaa 1910-luvulta. Edelliskesän 2021 kartoituksissa puolestaan todettiin erittäin uhanalaisen dyynisukkulakoin elävän yhä laajalti alueella.
– Vattaja on lajistollisesti edelleen hieno paikka. Lajien kannat ovat pysyneet suotuisalla tasolla, mistä voi päätellä, että siellä on tehty oikeita asioita, sanoo tämän kesän kartoituksia ohjannut Panu Välimäki Albus Luontopalvelut Oy:stä.
Vattajanniemi on sekä Suomen että Euroopan mittakaavassa harvinainen alue. Yli 15 kilometrin pituisella yhtenäisellä hiekkarannalla esiintyy suojeltavia dyyniluontotyyppejä ja harvinaisia lajeja. Niiden säilyminen edellyttää, että alueelta löytyy avoimia ja liikkuvia hietikoita. Laidunnus ja metsäpalot pitivät dyynit avoimina 1950-luvulle asti, mutta sittemmin hietikot ovat umpeutuneet vauhdilla ja niiden pinta-ala on pienentynyt merkittävästi. Avoimien dyynien säilyminen edellyttää jatkuvaa hoitoa.
Lampaita ja raivauksia
Metsähallituksen Luontopalvelut teki Vattajalla laajoja hoitotoimia viimeksi vuosina 2005–2009 EU-rahoitteisen Dyyni Life -hankkeen aikana, ja siitä lähtien alueella on laiduntanut lampaita ympäristötuella. Laidunnusta jatketaan vuonna 2023 alkavalla ympäristötukikaudella.
Viime vuosina Metsähallitus on pystynyt tekemään Vattajalla hoitotoimia ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tuella. Laji-inventointeja taas on tehty eduskunnan myöntämien tulevaisuusinvestointien avulla.
– Vattajalla on tehty jo toista kesää puuston raivauksia. Männyntaimia ja vesakoita on kiskottu juurineen koneellisesti ja käsipelillä. Tavoitteena on hidastaa umpeenkasvua ja saada hiekka liikkumaan. Raivaus on kallista työtä, joka ei olisi mahdollista ilman Helmi-rahoitusta. Inventoinneissa on nähty aiempien hoitotoimien myönteiset vaikutukset, kun taas nämä uudemmat työt kantavat hedelmää tulevaisuudessa, kuvailee suojelubiologi Outi Isokääntä Metsähallituksen Luontopalveluista.
Yhteiset pelisäännöt kunniaan
Vattaja on suosittu virkistyskohde etenkin kesäisin. Alueella sovitetaankin yhteen luonnonsuojelua, Puolustusvoimien toimintaa ja virkistyskäyttöä. Tämä edellyttää yhteisten pelisääntöjen noudattamista.
– Luonnonsuojelualueella koirat täytyy lain mukaan pitää kytkettyinä, mutta Vattajalla koiria pidetään paljon irti. Vapaana juoksevat koirat häiritsevät sekä lampaita että linnustoa. Karanneiden lampaiden etsiminen on lampurille vaikeaa ja työlästä. Vattajanniemi on linnuille tärkeä pesimisalue ja muuton aikainen levähdyspaikka, ja rantahiekalla pesivät muun muassa lapintiira ja tylli, Isokääntä kertoo.
Vaurioita dyynien herkälle luonnolle aiheuttaa myös luvaton moottoriajoneuvoilla, kuten mönkijöillä ja maastomoottoripyörillä, maastossa ajelu. Maastoliikenne edellyttää aina maanomistajan eli Metsähallituksen Luontopalvelujen lupaa. Kävijöiden tulee myös huomioida, että alueella on Puolustusvoimien kieltoalueita. Puolustusvoimien maalialueella liikkuminen on aina ehdottomasti kielletty, mukaan lukien maalialueen ranta-alue. Puolustusvoimien majoitus- ja huoltoalueella liikkuminen on aina luvanvaraista. Vattajan virkistyskäyttöä pyritäänkin ohjaamaan kestävämmälle uralle opasteiden uusimisella, joka on juuri alkamassa.
Lisätietoja:
Suojelubiologi Outi Isokääntä, Metsähallitus, Luontopalvelut: outi.isokaanta@metsa.fi, puh. 040 631 4925