Julkaistu 17.1.2024

Ruotsin Korkearannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperintökohteen ensimmäinen yhteinen hallintosuunnitelma valmistui

Merenkurkun saaristo on yhdessä Ruotsin Korkearannikon kanssa maailmanperintökohde. Metsähallitus ja Västernorrlandin läänihallitus ovat julkaisseet ensimmäisen yhteisen hallintosuunnitelman rajat ylittävälle maailmanperintökohteelle. Tämä suunnitelma keskittyy maailmanperinnön arvojen hallintaan ja korostaa niitä painopistealueita ja toimenpiteitä, joista Västernorrlandin lääninhallitus ja Metsähallituksen Luontopalvelut voivat vastata.

Uusi hallintosuunnitelma on voimassa vuoteen 2030 saakka ja jo 2026 tehdään painopistealueiden väliarviointi ja toimenpiteiden tarkastelu.

Aiemmissa suunnitelmissa on käsitelty Korkearannikkoa ja Merenkurkun saaristoa erikseen.

– Yhteisestä suunnitelmasta on paljon etua, sanoo Malin Henriksson, maailmanperintökoordinaattori Metsähallituksesta.  – UNESCOn maailmanperintölistalla Merenkurkku ja Korkearannikko muodostavat kokonaisuuden, ja siksi tarvitsemme yhteiset suuntaviivat. Suunnitelma on työkalumme, jotta voimme yhdessä taata maailmanperintökohteen arvojen säilymisen ja jotta aluetta voidaan kehittää kestävällä tavalla.

Hallintosuunnitelman tarkoituksena maailmanperintökohteen arvojen suojeleminen

Suunnitelman tarkoituksena on esittää Korkearannikon ja Merenkurkun saariston hallinnan suuntaviivat, jotta maailmanperintökohteen eri osia hallinnoidaan tarkoituksenmukaisesti kohti yhteisiä tavoitteita. Suunnitelmassa määritellään maailmanperintökohteen arvot, kerrotaan näiden arvojen suojelemisesta, kuvataan hallinto-organisaatio sekä asetetaan hallinnoinnin tavoitteet ja suunta.

– Tämä suunnitelma on tarkoitettu apuvälineeksi kaikille Korkearannikon ja Merenkurkun saariston pitkäjänteiseen hoitoon, hallinnointiin ja kehittämiseen osallistuville tahoille. Suunnitelmalla edistetään ainutlaatuisen geologisen maiseman hoitoa ja säilymistä tuleville sukupolville, kertoo Malin Henriksson.

Suunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova eikä korvaa esimerkiksi maiden lainsäädännön mukaisia maan- ja vedenkäytön suunnittelu- ja ohjausasiakirjoja. Suunnitelma ei kata sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kysymyksiä ja toimenpiteitä, joista muilla toimijoilla on suurempi vastuu.

– Painopisteenä on parantaa asukkaiden ja eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua maailmanperintöasioihin, lisätä tietoisuutta tästä ainutlaatuisesta alueesta ja parantaa sen saavutettavuutta, Henriksson sanoo.

Korkearannikon / Merenkurkun saariston maailmanperintökohteen hallintosuunnitelma (julkaisut.metsa.fi)

Luontotornista kuvatussa merenrannan maisemassa matalia ja kapeita, saman suuntaisia saaria ilta-auringossa.
Merenkurkun maailmanperintöalueen moreenimaisemaa. Kuva: Pekka Lehtonen, Metsähallitus.

Lyhyesti maailmanperintökohteesta

Korkearannikko valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 2000. Aluetta laajennettiin Merenkurkun saaristolla vuonna 2006, jolloin syntyi rajat ylittävä maailmanperintökohde. Korkearannikko ja Merenkurkun saaristo on maailmanperintökohde, koska tämä on maailman paras paikka viimeisimmän jääkauden jälkeisen maankohoamisen kokemiseen ja ymmärtämiseen.  Maailmanperinnön hallinnan ja koordinoinnin päävastuu Merenkurkun saaristossa on Metsähallituksen Luontopalveluilla ja päävastuu Korkearannikon alueella on Västernorrlandin lääninhallituksella.

Lisätietoa

Maailmanperintökoordinaattori Malin Henriksson, Metsähallitus, Luontopalvelut: malin.henriksson@metsa.fi

Merenkurkun maailmanperintöalue (luontoon.fi/merenkurkku)

Korkearannikon ja Merenkurkun saariston yhteinen verkkoportaali
https://highcoastkvarken.org/fi/etusivu/