Julkaistu 8.12.2022

Ranta-asemakaava mahdollistaa Ruunaan kehittymisen

Näkymä Ämmäkosken ja Neitikosken välisestä saaresta pohjoisluoteeseen.

Ruunaan retkeilyalueen ranta-asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin tavoitteena on mahdollistaa kaavoituksella majoitus- ja matkailupalveluiden kehittäminen alueelle, jolloin alueen virkistyskäyttömäärät kasvavat.

– Kaava-alueen kohteet osana Ruunaan retkeilyaluetta ovat tärkeitä Lieksan kaupungin ja koko Pohjois-Karjalan matkailu- ja virkistyskäytölle. Yhdessä Kolin ja Patvinsuon kanssa Ruunaa houkuttelee vuosittain merkittävän määrän matkailijoita ja tuo tulovirtoja maakuntaan, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo.

– Kaava-aluetta laajemmassa mittakaavassa Ruunaan retkeilyalueen luonne halutaan säilyttää ja retkeilypalveluita kehittää, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen kertoo.

Ranta-asemakaava-alue koostuu kolmesta eri suunnittelukohteesta, jotka sijaitsevat Ruunaan retkeilykeskuksen, Kattilakosken ja Siikajärven itäosan alueilla. Siikajärven itäosan osa-alueen rajausta on muutettu luonnosvaiheen jälkeen siten, että Natura-alue on jätetty kokonaan kaavan ulkopuolelle. Alueet sijoittuvat lähes kokonaan valtion omistamalle Ruunaan retkeilyalueelle.

– Kaava-alueen kohteilla on omanlaisensa luonteet, joita kehitetään ja vahvistetaan kaavoituksella, Mähönen selvittää. – Kattilakosken ja Siikajärven itäosan alueita kehitetään Neitikoskeen nähden enemmän retkeilypainotteisina, kun taas Neitikoskesta halutaan Ruunaan palvelu- ja aktiviteettikeskus.

– Kaava määrittää luontomatkailurakentamisen maankäytön, sijoittumisen ja rakennusoikeuden määrän vuonna 2019 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan perustuen, Mähönen jatkaa. Tehokkaimman rakentamisen alueet on keskitetty retkeilykeskuksen ympäristöön, jonne voisi rakentaa esimerkiksi hotellin.

Ranta-asemakaavalla osoitetaan vain palvelu- ja majoitustoimintaan soveltuvia RM-kortteleita, ei omarantaisten mökkien rakennuspaikkoja (RA). RM-aluevarausten kautta majoitus- ja matkailupalvelut voivat monipuolistua, jolloin alueen virkistyskäyttömäärät ja kävijöiden viipymäaika alueella kasvavat.

– Luontomatkailurakentamisella tavoitellaan kokonaiskäyntimäärien kasvua, positiivista vaikutusta työllisyyteen ja aluetalouteen, majoituskapasiteetin lisäämistä, tasokasta infrastruktuuria palvelurakennetta myös kansainvälisiin odotuksiin, kaupunginjohtaja Määttänen kertoo. – Vuositasolla kaavalla ja sen toteuttamisella tavoitellaan noin 200 000 kävijää Ruunaan alueelle vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot
Kaavoitusinsinööri, Jarkko Mähönen, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 040 540 6266, jarkko.mahonen@metsa.fi

Kaupunginjohtaja, Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunki, 040 1044 001, jarkko.maattanen@lieksa.fi