Kuluvan vuoden aikana Katanpäässä korjataan santarmin taloa ja tehdään vesitornin runko- ja pintatöitä. Kunnostusten tavoitteena on taata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen ja parantaa niiden käyttöedellytyksiä. Korjaustyöt eivät rajoita vierailua linnakkeessa.
Katanpään linnake on Kustavin ulkosaaristoon, Lypyrtin saaren Katanpään niemeen, rakennettu linnake. Eduskunta on myöntänyt Metsähallituksen Luontopalveluille lisärahoituksen. Sen avulla toteutetaan vuonna 2022 Katanpään linnakkeen korjausurakka, johon sisältyy sekä santarmin talon että vesitornin runko- ja pintatöitä. Korjauksien tavoitteena on taata arvokkaiden, suojeltujen rakennusten säilyminen myös jatkossa ja parantaa niiden käyttöedellytyksiä.
Korjaustyöt alkoivat huhtikuussa ja urakoitsijana toimii mynämäkeläinen Vihka Oy. Santarmin talon eli satamatoimisto- ja kahvilarakennuksen osalta urakka on jo loppusuoralla, mutta vesitornin työmaa jatkuu koko kesän ajan.
Linnakkeen rakennuksia on kunnostettu ajan saatossa. Vuonna 2021 teetettiin kaikenkattava korjaussuunnitelma viidelle linnakesaaren rakennukselle: vesitornille, santarmin talolle, sairaalalle, saunalle ja tallille.
Kulttuuriperinnön ja luontoarvojen helmi
Katanpää on kaikille avoin vierailukohde, jossa voi tutustua kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja ihailla Lypyrtin saaren luontoa.
– Käynnissä olevat korjaustyöt eivät estä tai rajoita vierailua, joten sopiva retkipäivä voisi olla vaikkapa sunnuntai 5.6., jolloin Katanpäässä vietetään Selkämeren kansallispuiston 10-vuotisjuhlia, vinkkaa rakennusperinnön erikoissuunnittelija Tuija Väli-Torala Metsähallituksesta.
Katanpään linnakesaari on Selkämeren kansallispuiston kulttuuriperinnön ja luontoarvojen helmi. Katanpää on kansallispuiston eteläisin käyntikohde. Vaiheikkaan historian läpikäynyt varustus säästyi merkittäviltä sotatoimilta syrjäisen sijaintinsa johdosta, joten vuosina 1915–1917 rakennetut kasarmirakennukset ja puinen vesitorni ovat säilyttäneet venäläisaikaiset peruspiirteensä poikkeuksellisen hyvin.
120 sotilaalle mitoitettu Katanpää on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Venäjän sotavoimat rakensi merilinnoitusketjun ensimmäisen maailmansodan aikana suojaamaan Pietaria pelättyä saksalaisten hyökkäystä vastaan. Lypyrtin saarella sijaitsi optinen lennätinasema Krimin sodan ajoista saakka ja Katanpäätä käytettiin sotasatamana jo Suomen sodan aikana vuonna 1808.
Linnakkeen tiloissa toimi vuosina 1931–1940 vankila ja siellä tehtiin varustelutöitä sotavuosina 1939–1944. Katanpäätä pommitettiin vain kerran jatkosodan aikana. Katanpää siirtyi Merivoimilta Metsähallitukselle vuonna 1999.
Saarella on myös monenlaisia arkeologisia kulttuuriperintökohteita, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaisia tykkiteitä ja tykkipattereita, sotilasrakennelmien jäännöksiä, kivenlouhintaan liittyviä jäännöksiä, merimerkkejä, merilinnustukseen liittyviä rakennelmia, kiviuuneja ja mahdollinen esihistoriallinen hauta.
Lisätietoja:
rakennusperinnön erikoissuunnittelija Tuija Väli-Torala, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut; tuija.vali-torala@metsa.fi, p. 040 629 9450