Julkaistu 25.1.2024

Metsähallitus ja Luonnonmetsähälytys-kampanja

Sosiaalisessa mediassa alkoi 23.1. levitä ”Luonnonmetsähälytys”-kampanja. Sen taustalla on listaus, jonka ympäristöjärjestö Greenpeace on laatinut metsäkohteista, joiden hakkuusuunnitelmista se on huolissaan.

Listalla on 21 hyvin erilaista kohdetta, jotka ovat olleet jo aiemmin metsätalouden piirissä. Joukossa on eri-ikäisiä metsiä nuoremmasta vanhempaan. Osasta kohteita löytyy monimuotoisuuden kannalta tärkeitä piirteitä, jotka on jo huomioitu hakkuusuunnitelmissa esimerkiksi jättämällä ne metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Osassa listan kohteita tullaan vielä tekemään täydentäviä lajikartoituksia, ja toimenpidesuunnitelmia tullaan arvioimaan niiden jälkeen.

Monista kohteista on keskusteltu Metsähallituksen ja luontojärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Joidenkin kohteiden suunnitelmia on keskustelujen jälkeen muutettu, jotkut ovat jääneet erimielisiksi käsittelytavan osalta.

Listan kohteiden joukossa on runsaasti erikoisalueita, kuten Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsiä ja koealueita. Tutkimusmetsissä toteutamme Luonnonvarakeskuksen päätöksen mukaisia toimenpiteitä.

Metsähallitus ei tee hakkuita luonnonmetsissä

Metsähallitus ei tee hakkuita arvokkaissa luonnonmetsissä. Arvokkaat luonnon- ja vanhat metsät on rajattu ja rajataan metsätaloustoimien ulkopuolelle.

Mahdollisia luonnonmetsäkohteita on vuosien ajan kartoitettu maastossa Metsähallituksen monipuolista paikkatietoaineistoa, maastotarkastuksia sekä luontojärjestöjen esittämiä potentiaalisia luonnonmetsäkohteita hyödyntäen. Kartoitusten tuloksena on syntynyt kattava ekologinen verkosto, joka koostuu lakisääteisistä suojelualueista ja Metsähallituksen omin päätöksin suojelemista kohteista.

Luonnonmetsän tunnistamisessa keskeistä on arvioida, miten voimakkaasti aiemmat hakkuut, ojitus tai luontaisia puulajisuhteita muuttanut taimikonhoito ovat vaikuttaneet luonnontilaisuutta ilmentäviin rakennepiirteisiin. Kantojen määrä, elävän puuston kerroksellisuus ja puiden tilajärjestys ovat yksi kriteeri. Lahopuun määrä ja uhanalaisten lajien esiintymät toinen.

Vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointi

Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiassa suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät. Parhaillaan ollaan laatimassa näitä metsiä koskevia kansallisia kriteereitä, ja niiden odotetaan valmistuvan kevään aikana.

Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kansallisten kriteerien valmistuttua Metsähallitus tulee kartoittamaan kriteerien mukaiset valtion metsät. Inventointi tehdään maastotyönä vähintään kahden maastokauden aikana. Työssä hyödynnetään koko Metsähallituksen asiantuntemusta, lisäksi työhön palkataan noin 50 ulkopuolista inventoijaa. Inventoitava ala on mahdollisesti jopa 200 000 -250 000 hehtaaria. Ennen tietoa lopullisista kriteeripäätöstä, kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet jätetään toiminnan ulkopuolelle. 

Metsähallitukselta on usein kysytty, miksi Luonnonmetsätyöryhmän vanhojen- ja luonnonmetsien kartoitustyötä ei voi suoraan käyttää suojelupäätösten pohjana. Metsähallitus tulee hyödyntämään inventoitavien kohteiden tunnistamisessa omien tietolähteiden lisäksi työryhmän Metsähallitukselle mahdollisesti toimittamia tietoja.

Tulevien suojelukriteerien mukaiset puuston ikä ja lahopuumäärä on mitattava tarkasti, suojelupäätösten on perustuttava empiirisiin aineistoihin. Kartoitustyön jälkeen eduskunta tekee päätöksen suojeltavista alueista hallituksen esityksestä.

Lisätietoja:

Metsähallitus Metsätalous Oy, toimitusjohtaja Jussi Kumpula, p. 0400 388 614
Metsähallitus Metsätalous Oy, metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen, p. 040 583 6983