Itämeren valuma-alue on noin neljä kertaa suurempi kuin itse meren pinta-ala, joten myös valuma-alueen toiminnoilla on suuri merkitys Itämeren kunnolle. Siksi Metsähallituksen Itämerihaasteen toimenpideohjelman yhdeksi teemaksi valikoitui valuma-aluetasoisen suunnittelumenetelmän luominen.
Valuma-alueprojektissa ennallistetaan pilottina kahdeksan pienvesistöä. Nyt ei siis kunnosteta vain puroja vaan kokonaisia valuma-alueita. Luomme mallin, jossa puron lisäksi saadaan kuntoon sitä ympäröivät metsät ja suot.
– Valuma-aluetasoisen suunnittelumenetelmän luominen on Itämerihaasteen toimenpideohjelmamme tärkeimpiä, suurimpia ja myös vaikeimmin toteutettavia tehtäviä. Olen iloinen siitä, että olemme päässeet siinä hyvin alkuun, meriluonnonsuojelusta vastaava päällikkö Anu Riihimäki kertoo.
Uudenlaista työtä merialueilla ja satsausta metsätalouden vesiensuojeluun
– Pidän tärkeänä myös sitä, että olemme edenneet hyvin merenlahtien kunnostustöissä, Riihimäki jatkaa. Olemme aloittaneet pidemmän tähtäimen kunnostukset Hangon Täktominlahdella sekä palauttaneet veden läpivirtauksen Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitsevan Ulko Tammion lahdelle.
– Selvitämme parhaillaan mahdollisuuksia myös uusien merenlahtien kunnostukseen. Kunnostusten tarkoitus on palauttaa suojelualueille niitä luontoarvoja, joita on ihmistoiminnan vuoksi menetetty ja näin ylläpitää alueiden monimuotoisuutta.
– Lisäksi olemme kokeilleet menestyksekkäästi Itämeren avainlajeihin kuuluvan meriajokkaan siirtoistutuksia Tammisaaren kansallispuistossa, Riihimäki kertoo. Avainlaji on laji, josta monet muut lajit ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia eli avainlajit pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta sekä vaikuttavat laajasti oman elinympäristönsä toimintaan.
– Vuoden aikana olemme kouluttaneet henkilöstöämme suunnitelman mukaisesti, ja yli 200 Metsähallituksen työntekijää on suorittanut sähköisen metsätalouden vesiensuojelukurssin, Riihimäki iloitsee.
– Metsätaloudessa olemme ottaneet käyttöön kosteusindeksikartat, joiden avulla toimenpiteiden suunnittelu on vesiensuojelullisesti tarkempaa. Lisäksi olemme kehittäneet paikkatiedon työkaluja ojaverkoston kunnostukseen, Riihimäki sanoo.
Selkiytämme ja vahvistamme rooliamme merialueilla
– Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Metsähallitukselle tehtäväksi pitkän aikavälin suunnitelman laatimisen valtion vesialueiden hallinnoinnista, hoidosta ja käytöstä huomioiden liiketoiminnan, suojelun ja kalatalouden tarpeet. Aloitamme tämän ensi vuoden alusta käynnistyvässä projektissa, joka keskittyy merialueisiin, Riihimäki kertoo.
– Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen ovat tärkeällä sijalla Metsähallituksen uudessa strategiassa. Esimerkiksi kotimaisen kalan syönti ja uusiutuvan energian käyttö ovat konkreettisia ilmastotekoja, joihin kuka tahansa voi tarttua. Meidän tehtävämme on tehdä niitä mahdollisiksi, Riihimäki sanoo.
Lisätiedot
Luonnonsuojelupäällikkö, Anu Riihimäki, Metsähallitus, anu.riihimaki@metsa.fi, 020 639 4632
Viestintäpäällikkö Hanna Kaurala, Metsähallitus, hanna.kaurala@metsa.fi, 020 639 4239
Metsähallitus osallistuu Itämerihaasteeseen yhteensä viidellä linjauksella, jotka toteuttavat vastuullisuusohjelman eri teemoja. Itämerihaaste – Metsähallituksen toimenpideohjelma 2019-2023
Itämerihaaste on maksuton, kaikille toimijoille avoin Itämeren ja vesiensuojeluun keskittynyt kansainvälinen verkosto. Verkoston toimijat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet toteuttamaan konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä lain määräykset ja oman ydintoimintansa vaatimukset ylittäen. Verkostosta toimijat löytävät kumppaneita, jakavat tietoa sekä oppivat ja toimivat yhdessä Itämeren ja lähivesiemme paremman tilan hyväksi. Mukana on lähes 300 Itämeren suojeluun sitoutunutta organisaatiota Itämeren alueelta.