Metsähallituksen Korsnäsin merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiin kuuluvat luontokartoitukset ovat alkaneet silakan kutukartoituksilla ja linnustoselvityksillä.
Silakan kutukartoitukset tekee Alleco Oy, joka on Metsähallituksen ympäristövaikutusten arvioinnin tärkeimmän konsulttikumppanin AFRY Finland Oy:n alihankkija. Alleco Oy on tutkimussukelluksen pioneeri Suomessa ja tehnyt vastaavia kutukartoituksia jo vuosikymmenien ajan.
– Selvitämme kutukartoituksilla hankealueen sekä sen lähiympäristön silakalle potentiaaliset kutualueet. Merialueella teemme alle 10 metrin syvyydessä sukelluskartoitusta, jossa etsimme silakan mätimunia, johtava asiantuntija Karoliina Jaatinen AFRYltä kertoo.
– Silakan mätimunat kiinnittyvät koville pinnoille tai levien päälle, josta sukeltaja havainnoi niiden tiheyttä sekä kerää näytteen jatkomääritystä varten. Näytteistä määritämme kenttäkartoituksen jälkeen mädin kehitysasteen sekä elinvoimaisuuden. Sukelluskartoitukset antavat tärkeää lisätietoa mm. kalastuskyselyiden lisäksi merialueen merkityksestä kalastolle, Jaatinen jatkaa.
– Kutualueita kartoitetaan myös syksyllä ja lisäksi keräämme lisätietoa haastattelemalla alueen kalastajia, Metsähallituksen tuulivoiman hankekehityspäällikkö Ville Koskimäki lisää.
Samaan aikaan VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre, Vaasan yliopisto) on käynnistänyt alueella linnustoselvitykset.
– Tämän vuoden aikana teemme pesimälinnustolaskentoja sekä lepäilijä-, ruokailija- ja sulkasatolaskentoja, Koskimäki kertoo. – Linnustoselvityksiä täydennetään vuoden 2022 aikana, jolloin teemme kevät- ja syysmuuton seurantaa ja täydennämme lepäilijälaskentoja, Koskimäki jatkaa.
– Olemme myös käyneet läpi uutta aineistoa ja tarkentaneet Korsnäsin merituulivoimapuiston sijaintia niin, että hankealue sijoittuu kauemmaksi Merenkurkun maailmanperintöalueesta, luonnonsuojelualueista ja kalojen kutualueista kuin alkuperäinen hankerajaus, Metsähallituksen tuulivoimaliiketoiminnan projektijohtaja Pertti Tapio kertoo. – Samalla entistä suurempi osa tuulivoimaloista voidaan sijoittaa ulommas merelle, syvemmille merialueille, Tapio jatkaa. Ulompana merellä tehtävät rakentamistoimet kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin matalilla rannikkoalueilla tehtävä rakentaminen.
– Tuulivoimaloiden tarkka näkyminen mallinnetaan hankkeen edetessä ja sitä varten alueella kuvataan videokuvaa mahdollisesti jo kesäkuun aikana, Tapio selvittää.
– Valmistelemme parhaillaan myös yleisötilaisuutta, joka pidetään kesälomakauden jälkeen. Toivottavasti myös koronatilanne on silloin sellainen, että voimme tavata ja keskustella kasvotusten, Tapio sanoo.
Korsnäsin merituulivoimapuisto lyhyesti
Metsähallituksen Korsnäsiin suunnittelema merituulivoimapuisto sijaitsisi Metsähallituksen hallinnoimalla yleisellä vesialueella noin 15 kilometrin päässä rannikolta. Siihen on suunniteltu rakennettavaksi 70-100 turbiinia.
Korsnäsin merituulivoimapuiston nimellisteho olisi noin 1 300 megawattia. Se tarkoittaa sitä, että sen voimalat tuottaisivat vuosittain sähköenergiaa noin 5 000 gigawattituntia. Se riittäisi esimerkiksi 700 000 omakotitalon vuotuiseen käyttösähkön tarpeeseen tai 250 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuiseen kokonaissähkön tarpeeseen. (Käyttösähkön kulutuslaskelmassa on käytetty neljän asukkaan 120 m2 omakotitaloa, jonka keskimääräinen vuosittainen sähkönkulutus on 7 300 kWh. Sähkölämmitteisen neljän asukkaan 120 m2 omakotitalon keskimääräiseksi vuosittaiseksi sähkönkulutukseksi on arvioitu 20 000 kWh).
Lisätiedot:
Tuulivoimaliiketoiminnan projektijohtaja, Pertti Tapio, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 020 639 5302, pertti.tapio@metsa.fi
Tuulivoiman hankekehityspäällikkö, Ville Koskimäki, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 020 639 4021. Ville.koskimaki@metsa.fi