Ympäristöministeriö ja Metsähallitus:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tutustui 17.8. Metsähallituksen luonnonhoitotöihin ja niiden vaikutuksiin Kirkkonummen Medvastön ja Espoon Fiskarsinmäen suojelualueilla. Metsähallituksen Luontopalvelut tehostaa tänä vuonna Suomen luonnonsuojelualueiden hoitoa hallitusohjelman mukaisella lisärahoituksella. Ympäristöministeriö ehdottaa myös ensi vuodelle merkittävää lisäpanostusta luonnonsuojeluun. Aktiivisilla toimenpiteillä ylläpidetään ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuusarvoja. Lisäksi luonnonhoitotöillä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia.
– Hallituksen isot satsaukset luonnonsuojeluun ovat välttämättömiä, koska Suomen luontokatoa ei ole saatu pysäytetyksi. Nyt tarvitaan luonnonsuojelurahoituksen pysyvä tasonnosto, jotta hyvään vauhtiin saatu luonnonsuojelu- ja luonnonhoitotyö jatkuvat myös tulevina vuosina, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vierailun aikana.
Tämän vuoden lisärahoituksella Luontopalvelut kohdentaa hallituksen Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon noin 10 miljoonaa euroa. Aktiivisilla hoitotoimilla mm. parannetaan uhanalaisten luontotyyppien tilaa, mikä puolestaan edistää niillä elävien uhanalaisten lajien kantojen vahvistumista. Vuonna 2020 ennallistamisen ja luonnonhoidon kokonaistavoite on 4 500 hehtaaria.
Hallitusohjelman mukaisesti myös Luontopalvelujen perusrahoitus on noussut. Tämä on tärkeää, sillä luonnonhoitotöitä tulee suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti, jotta monimuotoisuushyödyt säilyvät.
Luontopalvelujen Helmi-rahoituksen työllisyysvaikutus on noin 240 htv vuonna 2020. Lisäksi monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä tehdään useissa EU-rahoitteisissa LIFE-hankkeissa yhteensä noin 60 henkilötyövuoden verran. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kerrannaisvaikutuksia. Merkittävä osa työllistämisestä kohdistuu käytännön toimenpiteitä tekeville urakoitsijoille ja muille yrittäjille, erityisesti sellaisilla alueilla Suomessa, jossa työllistymismahdollisuudet ovat heikkoja.
Luonnonsuojelualueiden hoitaminen kustannustehokasta
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tutustui tänään Medvastön ja Fiskarsinmäen arvokkaisiin suojelualueisiin ja niillä tehtäviin luonnonhoitotöihin. Luonnonhoito ja ennallistaminen luonnonsuojelualueilla on ripeä, ristiriidaton ja kustannustehokas keino monimuotoisuuden turvaamiseen. Aiempien vuosien resurssipula on vaikeuttanut työtä. Se on myös uhannut jo tehtyä investointia eli luonnonsuojelualueiden hankintaa ja perustamista. Lisärahoituksella tehdystä investoinnista voidaan pitää paremmin huolta.
Kirkkonummen Medvastö–Stormossen on verrattain pieni, mutta erittäin edustava, useista uhanalaisista luontotyypeistä muodostuva luontokokonaisuus. Merenrantaniittyjen ja niihin rajautuvien avovesialueiden umpeenkasvu ja ruovikoituminen uhkaavat arvokkaita luontotyyppejä ja monia lajeja. Hoidon tavoitteena on luontotyyppien ominaispiirteiden ja lajien elinolojen säilyttäminen tai parantaminen. Metsähallitus kunnostaa esimerkiksi ruovikon valtaamia entisiä merenrantaniittyjä ruovikon niiton ja laidunnuksen avulla. Työ on hyödyttänyt erityisen paljon levähtäviä kahlaajalintuja, puolisukeltajasorsia ja hanhia.
Fiskarsinmäen lehtoalueen erikoisuutena ovat valtavat, iäkkäät jalopuut, erityisesti lehmukset ja uhanalaiset vuorijalavat. Metsähallitus hoitaa arvokasta jalopuumetsää muun muassa poistamalla kuusia lehtokasvillisuuden elinvoimaisuuden takaamiseksi.
Lisätiedot:
Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, antti.heikkinen@ym.fi, puh. 050 348 1406
Päällikkö, luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelu, Tuula Kurikka, Metsähallitus, Luontopalvelut, tuula.kurikka@metsa.fi, puh. 0400 255212
Luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, pekka.heikkila@metsa.fi, puh. 0206 395947
Tausta-aineisto: Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelutyön katsaus
Ennallistaminen ja luonnonhoito luonnonsuojelualueilla
1.Miksi luonnonsuojelualueita hoidetaan?
- Vuonna 2019 valmistuneet lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arviointien tulokset kertovat karua kieltä: Suomen lajien ja luontotyyppien tila on heikentynyt ja monet aiemmin tavallisetkin lajit luokitellaan nykyisin uhanalaisiksi, esimerkkinä hömötiainen.
- Maankäytön muutokset ovat heikentäneet kaikkien perinnebiotooppien tilaa ja ne ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä. Myös monien metsä- ja suoluontotyyppien tilanne on heikentynyt, erityisesti Etelä-Suomessa.
- Myös lintukosteikkojen ja vesilinnuston tilanne on heikentynyt viime vuosina paljon, kun kalliita kunnostustoimia ei ole pystytty toteutumaan.
- Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa Suomen luonnonsuojelualueverkostoa. Luonnonsuojelualueet on perustettu luonnon suojelemiseksi, joten aktiiviset toimenpiteet elinympäristöjen parantamiseksi ja lajipopulaatioiden lisäämiseksi ovat erityisen perusteltuja juuri suojelualueilla. Aktiivisilla toimenpiteillä ylläpidetään ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuusarvoja.
- Luonnonsuojelualueiden luontoarvojen hoito on myös huolenpitoa jo tehdystä investoinnista. Luonnonsuojelualueiden hankinta ja perustaminen on ollut investointi valtion taholta. On tärkeää, että tehdystä investoinnista pidetään huolta
- Luonnonhoito ja ennallistaminen jo perustetuilla luonnonsuojelualueilla on monimuotoisuuden turvaamisen kannalta yksi ripeimmistä, ristiriidattomimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista.
Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on nostaa Suomen suojelualueverkoston hoito uudelle tasolle. Tämä edellyttää pysyvää tasokorotusta perusrahoitukseen. Luonnonhoitovelan kiinni kuromiseen on tärkeää saada hallitusohjelman mukaista tulevaisuusinvestointirahoitusta.
2.Luontopalvelujen tähän mennessä toteuttamat toimet:
- Soiden ja metsien ennallistaminen aloitettiin 1980-luvun lopulla.
- Toteutusta paljon LIFE Luonto-projekteissa, LP mukana v 1995 alkaen 53 LIFE –hankkeessa.
- Vuoden 2019 loppuun mennessä suojelualueilla on:
- ennallistettu soita n. 28 000 ha
- ennallistettu metsiä n. 17 000 ha
- hoidettu arvokkaita elinympäristöjä, kuten lehtoja, jalopuumetsiä ja paahdeympäristöjä n. 5 300 ha
- kunnostettu ja hoidettu perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia 11 000 ha (valtionmaiden ja yksityismaiden luonnonsuojelualueilla)
- Aktiivisilla hoitotoimilla on parannettu monien lajien elinympäristöjä ja niiden kannat ovat vahvistuneet. Esimerkiksi soiden ennallistamisen myötä soilla lentelee runsaammin suoperhosia ja perinnebiotooppien hoidon myötä uhanalaisen ahokirkiruohon kasvustot ovat vahvistuneet.
3.Perinnebiotooppeja hoidetaan laajalla yhteistyöllä:
- Perinnebiotooppeja hoidetaan usean toimijatahon yhteistyönä (ELY-keskukset, Luontopalvelut, ProAgria, karjanomistajat…)
- Perinnebiotooppien jatkuvasta hoidosta vastaavat pääosin yksityiset karjanomistajat ympäristökorvauksilla.
- Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla perinnebiotoopeilla. ympäristökorvaus on korkeampi kuin vähemmän edustavilla kohteilla
- Erityisesti laajat laidunalueet kiinnostavat karjanomistajia. Haasteena ovat pienet, erilliset perinnebiotoopit, jotka eivät ole niin houkuttelevia.
- Vuonna 2019 ympäristökorvauksilla hoidettiin yhteensä noin 15 000 perinnebiotooppikohdetta (34 000 ha):
- Metsähallituksen Luontopalvelujen kiinteistöillä 730 kohdetta / 5 400 ha
- Yksityisillä suojelualueilla 1 000 kohdetta / 7 400 ha
- Suojelualueiden ulkopuolella 13 300 kohdetta / 21 000 ha.
4.Ennallistaminen ja luonnonhoito vuonna 2020:
- Suojelualueilta kerätään perustietoa ennallistamisen ja luonnonhoidon suunnittelun tueksi: tavoitteena on inventoida luontotyyppejä n 50 000 hehtaarilla ja kartoittaa lajistoa 40 kohteella.
- Ajantasaista tietoa tarvitaan luontotyyppien hoitotarpeen arvioimiseksi, lajitiedon kartuttamiseksi, lajien elinympäristöjen parantamiseksi sekä siihen että suojelu, ennallistaminen ja luonnonhoito kohdennetaan tärkeimpiin elinympäristöihin, luontotyyppeihin ja alueisiin.
- Ennallistamisen ja luonnonhoidon kokonaistavoite vuonna 2020 on 4 500 ha, josta 2 000 ha toteutetaan LIFE-rahoituksella ja 2 500 ha Helmi-elinympäristöohjelmassa.
- Tavoitteet tarkemmin: soiden ennallistamista 3 400 ha, kangasmetsien ennallistamista 150 ha, muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa 550 ha ja perinnebiotooppien kunnostusta 400 ha.
- Toteutunut toistaiseksi 300 ha (tilanne 10.8.): inventointi- ja suunnittelupainotus v.-20, toteutukset maastossa vasta alkamassa, tietojen tallennus järjestelmään kesken.
5.Luontopalvelujen Helmi-tavoitteet hallituskaudelle vv. 2020–2023
- Ennallistamisen ja luonnonhoidon tarvetta vuosille 2021-2027 on arvioitu PAFin yhteydessä (Prioritized Action Framework for Natura 2000), tavoitteet vv. 2020–2023 ovat tarkentuneet Helmi-ohjelman myötä:
- soiden ennallistamista 12 000 ha
- perinnebiotooppien kunnostusta 2 000 ha
- lintukosteikkojen kunnostusta yhdessä ELY-keskusten kanssa 80 kohteella
- metsäisten elinympäristöjen hoitoa yhdessä ELY-keskusten kanssa 600 kohteella
- Ranta- ja vesiluonnon kunnostusta yhdessä ELY-keskusten kanssa 200 kohteella
- Tavoitteiden saavuttaminen koetaan Luontopalveluissa haasteelliseksi.
- Toteutetaan tulevaisuusinvestointirahoituksella sekä Luontopalvelujen perusrahoituksella.
- Myös LIFE-projekteja käynnissä, Hydrologia LIFEssä vielä 3 800 ha soiden ennallistamista.
- Tavoitteena hakea uutta (perinnebiotooppipainoitteista) LIFE-hanketta hyödyntäen Helmi-rahoitusta.
6.Luontopalvelujen tavoitteet vuoden 2023 jälkeen
- Varmistettava hallituskaudella 2020–2023 kunnostettujen kohteiden, erityisesti perinnebiotooppien ja lintukosteikkojen jatkohoito.
- Uusien kohteiden hoitotavoitteet v. 2030 asti määritellään Helmi-ohjelmassa, rahoitus näiden toteutukseen tarvitaan.
- Toimenpiteiden perustaso ilman perinnebiotooppien jatkuvaa hoitoa voisi olla sama kuin ennen Helmi-ohjelmaa, noin 1 000 ha vuodessa – edellyttää riittävää perusrahoitusta ja/tai LIFE-projekteja. Tulevien vuosien hoitotavoitteet määritellään kuitenkin Helmi-ohjelman myötä.
- Usean toimenpiteen osalta Helmi-painopiste suojelualueiden ulkopuolella, Luontopalveluissa tärkeää yhteistyö mm. Metsähallitus Metsätalous Oy:n kanssa (esim. soiden ennallistaminen, vesien palautus suojelusoille).
- Perinnebiotooppien osalta ympäristökorvaukset haettavissa todennäköisesti vasta v. 2023, kansallinen rahoitusmuoto pienille, eristyksissä sijaitseville pb-kohteille tarpeen.