Julkaistu 26.3.2024

Luonnonsuojelualueita ennallistetaan huomattavasti viime vuotta vähemmän

Niukkeneva rahoitus vähentää luontokatoa torjuvaa työtä tänä vuonna, vaikka samaan aikaan kansainväliset tavoitteet lisäävät vaatimuksia. Metsähallituksen Luontopalvelut palauttaa esimerkiksi soita tänä vuonna luonnontilaan yhteensä 1 000 hehtaaria, kun viime vuonna Luontopalvelut ennallisti soita lähes 4 000 hehtaaria. Syynä kehitykseen on tiukentunut taloustilanne ja Luontopalvelujen toimintaan tehdyt säästöt.

– Suojelualueiden ennallistaminen on vaikuttavaa luonnolle ja Suomelle. Tänä vuonna valtion alueilla töitä voidaan tehdä liian vähän, luonnon tilan parantamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista tiivistää.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion suojelualueita ja on Suomen suurin ennallistaja. Luonnonhoitoa ja ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tehdään Luontopalveluissa tänä vuonna sadoilla kohteilla. Tänä vuonna työlistalla on ennallistaa yhteensä tuhat hehtaaria soita, ohjata talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelusoille viidessätoista kohteessa, palauttaa puroja luonnontilaan viisi kilometriä, polttaa noin 100 hehtaaria metsää ja sitä kautta lisätä lajien määrää metsissä, parantaa lintuvesien tilaa 18 kohteella ja kunnostaa perinneympäristöjä yhteensä 185 hehtaaria. Merialueilla luonnon ennallistamista tehdään tänä vuonna kymmenellä alueella.

– Määrät ovat kuitenkin suhteessa pieniä siihen verrattuna, mihin meillä on suojelualueilla mahdollisuuksia. Kun päättäjät tuskailevat EU:n ennallistamisasetuksen hankaluutta ja kustannuksia, olemme Suomen suurimpana ennallistamista tekevänä organisaationa valmiudessa toteuttamaan laajoja toimia hyvin kustannustehokkaasti, resursoinnin niin salliessa. Kun työtä tehdään jo suojelluilla alueilla, luonnonsuojelullinen tuottavuus kasvaa ilman kustannuksia alueiden talouskäytöstä luopumisesta, Santtu Kareksela sanoo.

Kun työhön saatavat rahat vähenevät, Luontopalvelujen on rajattava luonnonhoidon ja ennallistamisen toimet entistä voimakkaammin sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat luonnon monimuotoisuudelle eniten arvoa.

– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta tiettyjen luontotyyppien auttamisella saadaan enemmän aikaan. Esimerkiksi uhanalaiset perinnebiotoopit, eli kedot, niityt, hakamaat ja metsämaat ovat lajirikkain ympäristö Suomen luonnossa. Neljäsosa näillä luontotyypeillä elävistä lajeista on uhanalaisia. Niitot, laidunnus ja pusikoitumisen estäminen perinneympäristöissä auttaa lukuisia uhanalaisia lajeja, vaikka hehtaarimäärät olisivatkin pieniä, Luontopalvelujen perinnebiotooppien hoidosta vastaava palveluomistaja Katja Raatikainen sanoo.

Soiden ojitus on ollut turhan laajaa, ojien tukkimisen hyödyt ovat ilmeiset

Hehtaareissa eniten luonnon monimuotoisuutta auttavia toimia tehdään tänä vuonna soilla. Käytännössä soiden ennallistaminen on suolle tehtyjen ojien tukkimista. Toinen toimenpide on, että muualta, esimerkiksi yksityisten maanomistajan mailta ohjataan valumavesiä suojelluille soille, jotka ovat kuivahtaneet.

– Soiden ojitus on monesti ollut yhteiskunnan näkökulmasta alun perinkin turhan laajaa, jolloin vesien palauttamisen hyödyt näkyvät helposti sekä luonnossa että kukkarossa. Tehtyjen töiden myötä esimerkiksi linnut ja muut suolla elävät lajit palaavat vettyville soille. Alueen vesistöjen tila paranee, kun ojittamattomat suot suodattavat niiden läpi kulkevan veden ravinteita. Maanomistajan on laskettu voivan hyötyä uudelleen vettyneestä suosta noin tuhat euroa vuodessa suodatuspalveluna, kun näin suodatetulle ravinnekuormitukselle ei tarvitse tehdä erillisiä vesiensuojelurakenteita, sanoo Santtu Kareksela.

Esimerkkejä, miten ja missä luonnon köyhtymistä pysäytetään valtion suojelualueilla vuonna 2024

Oulun seutu: Sanginjoella autetaan luontoa monipuolisesti

Vuonna 2022 alkaneet ennallistamistyöt jatkuvat tänä vuonna Sanginjoella. Alueella tehdään puiden poistoa ojiteltuilta soilta, suo-ojien tukkimista kesällä ja purojen kunnostusta. Sanginjoen luonnonsuojelualueen pinta-alasta noin puolet on alun perin ollut suota. Ojitusten myötä suot ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana puustoittuneet ja hävinneet lähes kokonaan.

Itä-Suomi: Tohmajärvelle tulossa lintukosteikko vanhalle turvatuotantoalueelle, Kouvolassa kunnostuksessa arvokas suo

Tohmajärven Valkeasuolle kunnostetaan 160 hehtaarin kokoinen kosteikko käytöstä poistuneelle turvatuotantoalueelle. Valkeasuo sijaitsee valkoposki-, metsä- ja tundrahanhien muuttoreitillä. Lähiseudun pelloille pysähtyy kevätmuuton aikana mm. kymmeniätuhansia valkoposkihanhia, jolloin kosteikolla levähtäessään ja ruokaillessaan ne voivat aiheuttaa vähemmän haittaa yksityisten viljelysalueille. Alueen hankkiminen on yksi ympäristöministeriön toimista, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ja lieventämään hanhien aiheuttamia vakavia vahinkoja maataloudelle, vaikka sinne ei perustetakaan ns. hanhipeltoja. Tavoitteena on tehdä alueesta suotuisa elinympäristö kosteikkolajistolle. Alue toimii myös lähivaluma-alueen vesiensuojelussa, kun ojitettujen turvemaiden kuivatusvesiä voidaan ohjata kosteikolle ja käytöstä poistunut turvetuotantoalue voidaan vesittää laajalti.

Kouvolassa kunnostetaan tänä vuonna Enäsuon luonnonsuojelualuetta, joka on valtakunnallisesti merkittävä suoalue. Tavoitteena on parantaa alueen suon alkuperäisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä palauttamalla suon alkuperäinen vesitalous. Ennallistettava alue on osa Enäsuon aapasuokokonaisuutta.

Ilomantsissa puolestaan tehdään Hoikan korven hoitoseurantaa.  Hoikan korpea on palautettu luonnontilaan vuonna 2006. Kohde on Metsähallituksen Metsätalouden hallinnassa, mutta hoitoseuranta on Luontopalvelujen toteuttamaa. Luontopalvelut ovat päivittämässä soiden ennallistamisopasta, kohde on esimerkkinä oppaassa korpien ennallistamisesta. Päivitettyyn oppaaseen on tarkoitus raportoida, miten korpi on palautunut ennallistamisen jälkeen.

Lieksan Massivaarassa puolestaan ennallistetaan puronvarsikorpi. Pienellä valuma-alueella ennallistetaan myös Metsätalous Oy:n puolelta korpea.

Merialueet: Hangosta ja Tammisaaresta kadonneita meren pohjalla olevia niittyjä istutetaan uudestaan

Saaristomerellä, Hangon edustalla ja Tammisaaren saaristossa istutetaan meriajokasniittyja ja näkinpartaisniittyjä alueille, joilta nämä luontotyypit ovat kokonaan kadonneet. Laji-istutusten lisäksi kunnostetaan kaksi fladaa. Flada on allasmainen vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Tavoitteena on parantaa luontotyyppien tilaa ja kerätä kokemuksia, jotta ennallistaminen olisi mahdollisimman tehokasta tulevaisuudessa. Työtä tehdään LIFE-IP Biodiversea -hankkeessa ja kansallisen HELMI-ohjelman rahoituksella.

Häme: harvinainen, auringon paahdetta vaativa harjuluonto saa polttokäsittelyn Lopella, tuli auttaa myös Seitsemisen metsiä Pirkanmaalla

Lopella Komion luonnonsuojelualueella poltetaan tänä kesänä harjua. Tavoitteena on luoda avoimempia, paisteisia ja paahteisia elinympäristöjä paahdelajistolle kuten kangasajuruoholle.

Seitsemisessä puolestaan metsää autetaan ylläpitämään monipuolista lajistoa polttamalla. Metsän polttamista hyötyvät lajit tarvitsevat tulta säännöllisesti, siksi metsänpoltot ovat tasaisin väliajoin toistuva työ kansallispuistossa.

Etelä-Suomi: Saaristomerellä estetään uhanalaisia lajeja kuolemasta pusikoihin, Karkkilan lähteet saavat paremman elämän, Kuusiston linnanraunioille ja Katanpään linnakesaareen laiduneläimiä luonnonhoitotöihin

Saaristonmeren kansallispuistossa tehdään tänä vuonna Rannikko-LIFE-hankkeessa useita kunnostuksia. Lajirikkaita elinympäristöjä autetaan raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön.

Karkkilassa jatketaan Haaviston alueen lähteikköjen kunnostuksia. Lähteikkörinteen ojia padottiin vuonna 2022, tänä vuonna korjataan patoja ja tehdään muita täydennystöitä.

Ihminen huomioliivi päällä heiluttaa haavia metsässä, jossa on hiiltyneitä puita ja savua.
Nuuksion kansallispuistossa tutkitaan hyönteisiä ennallistamispolton jälkeen. Kuva: Jussi Helimäki.

Nuuksion kansallispuistossa puolestaan ennallistetaan metsää polttamalla ja perinneympäristöjä kunnostetaan laidunalueeksi.

Kuusiston linnanraunioilla jo viime vuonna alkaneet perinnemaiseman kunnostustyöt saatetaan loppuun ja alueella tullaan näkemään laiduntavia lampaita ja nautoja jo tulevana kesänä.

Katanpään linnakesaaressa perinneympäristöjä ja lintuluotoja kunnostetaan talkoovoimin Rannikko LIFE -hankkeessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Keski-Suomi: Äänekosken Ruuhipuro kuntoon, Saarijärvellä, Karstulassa ja Kinnulassa nevojen palautusta luonnontilaan

Aikoinaan perattu ja suoristettu Ruuhipuro Äänekoskella palautetaan lähemmäksi luonnontilaa, jolloin uomaan palautuu luontaista mutkittelevuutta, koskipinta-alaa sekä syvyys- ja leveysvaihtelua. Kunnostuksella on positiivinen vaikutus vesieliöstöön sekä puroa ympäröivään luontoon. Kunnostettu puro vähentää myös ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön.

Saarijärven ja Karstulan rajalla olevaa Vasikkanevaa ennallistetaan. Alueelta poistetaan sinne ojituksen jälkeen kasvanutta puustoa, jonka jälkeen ojat tukitaan. Myös nevan reunalla kulkevaa Vasikkapuroa kunnostetaan, jolloin saadaan kokonaisvaltaisempaa valuma-aluelähtöistä kunnostusta.

Kinnulan Niskaneva ennallistetaan. Suolta poistetaan ensiksi sinne ojituksen jälkeen kasvanutta puustoa, jonka jälkeen alueen ojat tukitaan kaivinkoneella. Suurikokoinen Niskaneva kuuluu Hyrkönpuron valuma-alueen kokonaisuuteen, jossa ennallistetaan alueen soita sekä kunnostetaan itse Hyrkönpuroa. Soille ja puroille tehtävät toimenpiteet tukevat toisiaan.

Lappi: Martimoaavan lajeja autetaan metsänpoltoilla

Martimoaavan suolta Simosta on tukittu ojia viime vuosien aikana. Tänä vuonna tavoitteena on auttaa metsiä polttamalla. Ennallistamisen tavoitteena on kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta lisäämällä metsästä puuttuvia ominaisuuksia, kuten lahopuuta ja palanutta puuta.

Lisätietoja:

Luontopalvelujen ennallistamiset yleisesti: palveluomistaja Santtu Kareksela, p. 040 660 2283

Perinneympäristöjen hoito Luontopalveluissa: palveluomistaja Katja Raatikainen, p. 040 3540515

Merien ennallistamiset Luontopalveluissa: palveluomistaja Anette Bäck, p. 040 7497 621

Toimittajat ovat tervetulleita tutustumaan Luontopalvelujen tekemään ennallistamistyöhön paikan päällä. Suurin osa töistä tehdään sulan maan aikana. Tietyn alueen tai aihepiirin kohteiden valinnassa jutunaiheeksi ja haastateltavien etsimisessä auttaa viestintäpäällikkö Heta Kylmämaa, p. 040 528 9054

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi