Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat 20 prosentilla, kun käyntimääriä verrataan viime vuoden ajanjaksoon 1.1.-31.7. Edellä mainitulla ajanjaksolla vuonna 2020 kansallispuistoihin tehtiin 2,4 miljoonaa käyntiä, josta 400 000 on kasvua. Pohjois-Suomessa koronasulku sulki Lapin matkailun maalis-toukokuun väliselle ajalle, mutta sielläkin kesäryntäys on kompensoinut jonkin verran perinteisesti korkean sesongin pudotusta. Metsähallitus uskoo, että iso osa uusista kävijöistä jää pysyviksi, kun he ovat löytäneet kansallispuistojen luonnon ja hyvät palvelut. HUOM! Tänään tai lähipäivinä lähetetään myös alueellisia tiedotteita samasta aiheesta.
Kansallispuistojen käyntimäärien kasvu on monen tekijän summa. Korona-kevät nosti lähiretkeilykohteiden suosion ennen näkemättömiin lukemiin. Kesällä suomalaiset lisäsivät kotimaan matkailua, ja myös pohjoisempien kohteiden kesämatkailu sai paljon uusia asiakkaita. Metsähallituksen Luontopalvelujen saama lisärahoitus kansallispuistojen maastopalvelujen korjausvelan kuromiseen tuli niin ikään oikeaan aikaan: parannetut reitit ja taukopaikat tekivät kansallispuistoista entistä parempia vierailukohteita myös ensikertalaisille. Neuvonnan merkitys uusille asiakkaille korostui niin verkossa, maastossa kuin luontokeskuksissa.
”Kansallispuistojen palveluille on kysyntää. Korona-aika on tuonut meille uusia asiakkaita, joista iso osa on varmaan tullut jäädäkseen. Kun pandemian helpottuessa kansainväliset asiakkaat palaavat kansallispuistojen kävijöiksi uskomme tänä vuonna saavutettavan käyntimäärätason pysyvän ellei kasvavan tulevina vuosina”, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.
Luonnon kestävyys ja hyvä kävijäkokemus on turvattava
Kävijäryntäykset ovat paljastaneet myös kehitys- ja uudistamistarvetta. Hallituksen tulevaisuusinvestointirahoituksen avulla Metsähallitus pystyy kuromaan umpeen palvelurakenteiden korjausvelkaa.
”Retkeilyrakenteiden ylläpito ei kuitenkaan suju vain kertaluonteisina investointeina, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Tämä on välttämätöntä myös luontoarvojen turvaamisen kannalta. PM Marinin hallitus on osoittanut meille perusrahoituksen tasokorotuksen. On välttämätöntä, että se on pysyvä, jotta voimme vastata suomalaisten ja matkailusektorin kysyntään sekä turvata kohteiden luontoarvot”, Tanninen sanoo.
Kehitystyötä on lisäksi tehtävä myös esimerkiksi liikennejärjestelyissä, jotka usein vaativat yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Sekä pysäköintialueita että julkista liikennettä on kehitettävä suosituimmilla kohteilla. Hyviä esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä ovat yhteistyö Turun kaupungin kanssa julkisen liikenteen järjestämiseksi Kurjenrahkan kansallispuistoon sekä yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa Sipoonkorven kansallispuistoon johtavan sillan rakentamiseksi Kuusijärveltä.
Kävijäpaineista huolimatta kävijätyytyväisyys säilyi erittäin hyvänä: kävijätutkimusten mukaan se oli 4,4 asteikolla 1 – 5.
Tärppejä käyntiluvuista
Tarkempia alueellisia tietoja kasvuluvuista saa lisätietoja-kohdan henkilöiltä.
Lapissa kansallispuistojen käyntimäärät olivat ennätyskorkeat tammi-helmikuussa, mutta koronapandemian takia Lapille tärkeä kevättalven matkailusesonki menetettiin. Kesä toi Lappiin suuren määrän kotimaan matkailijoita, mikä näkyi kansallispuistojen reiteillä, taukopaikoilla ja luontokeskuksessa.
Pohjanmaa-Kainuu-alueella kasvuluku oli 24 %, Järvi-Suomessa 48 % ja Rannikolla 35 % verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon.
Uusien maastopalvelujen tuottaminen on selkeästi nostanut kävijämääriä: Esimerkiksi Tammisaaren saariston kansallispuistossa Jussarön saaren uudet laiturit ovat pitäneet saaren yrittäjät kiireisinä. Pyhä-Luostolla Ukko-Luoston portaat olivat nähtävyys, joita kävijät tulivat katsomaan ja kokeilemaan. Repoveden kansallispuiston uusi silta ja Sipoonkorven kansallispuiston uudet palvelurakenteet olivat yksi syy puistojen käyntimääräennätyksiin.
Ulkomaalaisten asiakkaiden puute on näkynyt keväällä pohjoisen matkailukohteilla ja kesällä esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa ja Suomenlinnan kupeessa olevassa Vallisaaressa.
Luontokeskusten asiakasmäärät vähenivät 24 prosenttia verrattuna viime vuoden samaan ajanjaksoon, sillä Metsähallitus sulki ne keväällä koronapandemian takia.
Lisätietoja
- Taulukko kansallispuistojen käyntimääristä tammi-heinäkuussa 2020 (pdf)
- Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen, 040 661 0033
- Kansallispuistojen ja luontokohteiden käyntimäärät yleisesti: Luonnon virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen, 0400241 411
- Alueelliset käyntimäärätiedot puistonjohtajilta:
- Rannikko (Vaasa – Kotka -väli ja pk-seutu), Harri Karjalainen, 0206394720
- Sisä-Suomi, Tuula Peltonen, 0206395268
- Itä-Suomi, Matti Hovi, 0206396811
- Pohjanlahti – Syöte, Saara Airaksinen, 0206396553
- Kainuu-Koillismaa, Sari Alatossava, 0206396831
- Peräpohjola, Hely Juntunen, 0206397634
- Tunturi-Lappi, Pekka Sulkava, 0206397958
- Pohjois-Lappi, Pirjo Seurujärvi, 0206397704