Kansallispuistojen käyntimäärät tammikuusta heinäkuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla ovat hiukan korkeammat kuin vuonna 2020, jolloin nähtiin ennätyksellinen koronapiikki. Kansallispuistoissa onkin nähtävillä uusi pysyvä kysyntätaso. Heinäkuun loppuun mennessä Suomen kansallispuistoihin tehtiin noin 2,5 miljoonaa käyntiä. Suurista käyntimääristä on selvitty kiitos kansallispuistojen palvelurakenteisiin ja muiden suosittujen luontokohteisiin ohjatun lisärahoituksen. Tulevaisuudessa on jatkuvan perusrahoituksen oltava kasvavan käyntimäärän mukaisella tasolla.
Metsähallitus seuraa kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden käyntimääriä vuosittain ja raportoi käyntimääristä vuositasolla sekä väliraportoinnin yhteydessä ajanjaksolla 1.1.‒ 31.7. Verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2020 esimerkiksi kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat 4 %, mutta verrattuna vuoteen 2019 kasvu on 25 %.
”Voimme puhua uudesta kysyntätasosta”, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta. ”Pandemian takia luonnon ensi kertaa löytäneet ihmiset ovat tulleet jäädäkseen. Lisääntyneet etätyömahdollisuudet ovat lisänneet vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia vierailla luontokohteillamme, kuten kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla. Ihmiset ovat löytäneet uusia aktiviteetteja esimerkiksi retkeilyalueiden monipuolisista mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa myös kansainväliset matkailijat palaavat, joten notkahdusta käyntimääriin tuskin tulee.”
Vuoteen 2020 verrattuna käyntimääräkehitys 1.1.–31.7.2021 on varsin erilainen Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Talvella 2021 oli runsaasti lunta etelässäkin, mikä vähensi Etelä-Suomessa polkujen käyttöä monilla kohteilla verrattuna vähälumiseen alkutalveen 2020. Myös helle vähensi käyntimääriä erityisesti heinäkuussa etelän kohteilla. Koillismaalla ja Lapissa oli puolestaan huomattavaa kasvua verrattuna vuoteen 2020. Erityisesti Lapin kesäsesonki oli poikkeuksellisen vilkas.
Sään lisäksi yksi merkittävä kasvua selittävä tekijä on aktiviteettien monipuolistuminen (mm. sähköpyöräily, melonta ja suppailu). Ihmiset ovat myös tehneet aiempaa enemmän retkeilyvälinehankintoja, joita halutaan hyödyntää jatkossakin.
Luontoarvot, asiakasturvallisuus ja matkailun kehittyminen edellyttävät pysyvää rahoitustason nostoa
Metsähallituksen Luontopalvelut on saanut erilaisina erillisrahoituksina 38 miljoonaa euroa tälle hallituskaudelle kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteiden korjaukseen ja kehittämiseen.
”Ilman tätä rahoitusta olisimme olleet täysin pulassa jo entisten käyntimäärien kanssa, saatikka näin suuren kasvun myötä. Tämä tehty investointi tuottaa hyötyä jatkossakin, kunhan nykyisessä hallitusohjelmassa ja kehysriihessä sovittu perusrahoituksen taso toteutuu myös tulevaisuudessa”, Henrik Jansson toteaa.
“Jatkossakin meillä on varmasti myös investointitarpeita, ja samaan aikaan parannamme kustannustehokkuuttamme ja tuottavuuttamme.”
Jansson muistuttaa, että saatu rahoitus poikii takaisin paikallistalouteen.
Kansallispuistojen ja muiden laskennan piirissä olevien kävijöiden rahankäytön myönteiset vaikutukset niiden lähiseudulla kasvavat jatkuvasti ollen arviolta 371 miljoonaa euroa vuonna 2020. (Vuoden 2021 luvut julkaistaan alkutalvesta 2022.) Luontokohteilla on myös merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, joka on arvioitu 396 miljoonaa euroksi/vuosi.
Näiden kohteiden hoitoon saatujen erillisrahoitusten kokonaisvaikutus työllisyyteen on noin 411 henkilötyövuotta, josta välitön investointiaikainen työllisyys on arviolta 274 henkilötyövuotta ja välillinen investointiaikainen vaikutus noin 138 henkilötyövuotta. Ostopalveluiden osuus tästä rahoituksesta on noin 65‒80 % kohteesta riippuen.
Merkittäviä parannuksia luontokohteiden palveluvarustuksessa
Luontokohteiden palveluvarustukseen on tehty merkittäviä parannuksia lisärahoituksen turvin. Esimerkkejä eri puolilta Suomea ovat mm.
- Lappi: Pyhä–Luoston kansallispuiston Isokuruun on tehty metallirunkoinen ja puupäällysteinen reitti sekä Uhriharjun metalliportaat. Perinteisempää rakentamista edustavat Martimoaavan pitkokset.
- Pohjanmaa–Kainuu: Riisitunturin ruuhkaiseksi käyneen parkkipaikan kapasiteetti on kolminkertaistettu. Suosittu Riisin rietas -päiväreitti on kestävöity kasvaneiden käyntimäärien edellyttämään kuntoon. Metsähallitus ja Posion kunta ovat myös yhteistyönä kunnostaneet kansallispuiston reittien päälähtöpisteelle vievän tien. Syötteen kansallispuistossa on kunnostettu retkeilyreittejä merkittävissä määrin.
- Rannikko: Pääkaupunkiseudulla, etenkin Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, on laajennettu useita pysäköintialueita ruuhkien välttämiseksi. Lisäksi Lounais-Suomessa kunnostettiin 150 vuotta vanha Säpin arkkulaituri. Svartholman linnakesaarella on käynnissä muurinkorjaustyömaa – kohde on merkittävä kulttuuriperintökohde.
- Järvi-Suomi: Työvaiheessa ovat Saimaan retkisatamien laituriprojektit sekä esteetön reitti Punkaharjulla Karjalankallion maastossa. Evolla on tehty esteettömiä reittejä.
Lisätietoja
- Käyntimäärät ja niiden kehitys: Liisa Kajala, liisa.kajala@metsa.fi
- Kokonaiskuva ja rahoitus: Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, henrik.jansson@metsa.fi
- Alueittain puistonjohtajat:
- Rannikko- ja saaristoalue (ml. pääkaupunkiseutu): Harri Karjalainen, harri.karjalainen@metsa.fi
- Sisä-Suomi: Tuula Peltonen, tuula.peltonen@metsa.fi
- Itä-Suomi: Matti Hovi, matti.hovi@metsa.fi
- Pohjanlahti (ml. Syöte): Saara Airaksinen, saara.airaksinen@metsa.fi
- Koillismaa–Kainuu: Sari Alatossava, sari.alatossava@metsa.fi
- Peräpohjola: Hely Juntunen, hely.juntunen@metsa.fi
- Tunturi-Lappi: Pekka Sulkava, pekka.sulkava@metsa.fi
- Pohjois-Lappi: Joel Erkkonen, joel.erkkonen@metsa.fi
- Aluekohtaisia tiedotteita kansallispuistoista on Luontoon.fi-sivuston uutisissa 3.9.2021