Julkaistu 19.4.2023

Hammastunturin erämaa on monimuotoinen luonnostaan – luontotietoa kartutettiin ReArc-hankkeessa

Hammastunturin erämaassa Ivalo- ja Kirakkajokien alueilla kerättiin luontotietoa kolmen kesän aikana. Kartoitustyön tavoitteena oli täydentää tietoja etenkin Natura 2000 -alueen suojelun perusteena olevista luontotyypeistä ja lajeista. Kartoituksissa saatiin runsaasti tietoa alueen metsistä, soista ja jokirannoilta. Ivalojoki Hammastunturin erämaassa on laaksoarhon tärkeimpiä esiintymisalueita Suomessa. 

Metsähallituksen Lapin Luontopalvelujen luontokartoittajat inventoivat luontotyyppejä ja kasvilajeja kolmen kesän aikana Ivalojoen kulta-alueella Hammastunturin erämaassa. Tietoa kerättiin etenkin joki- ja puronvarsien luontotyypeistä. Ivalojoen rannoilla inventoitiin harvinaisia tulvametsiä ja -niittyjä.

– Inventoinneissa paikannettiin paljon sellaisia luontotyyppejä, joita ei voida havaita ilman maastotyötä. Inventoinneissa löytyi mm. huurresammallähde, joka on hyvin harvinainen luontotyyppi Hammastunturin erämaassa. Erämaassa on runsaasti lähteitä ja lähdepuroja, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Saara Tynys Metsähallituksesta kertoo.

Kesällä 2022 inventoitiin Kirakkajokea noin 25 kilometrin matkalta Hammasjärven ja Ukonjärven välillä. Kirakkajokea on aikoinaan perattu tukinuittoa varten ja alueella on uittoon liittyviä vanhoja rakennelmia. Karuhkoa jokivartta luonnehtivat vanhat männiköt ja vähäravinteiset suot, mutta paikoin esiintyy myös ravinteisia soita kuten lettoja.

Ivalojoella keskityttiin kartoittamaan silmälläpidettävää laaksoarhoa (Moehringia lateriflora), jonka lähes kaikki tunnetut esiintymät tarkastettiin kolmen kesän aikana. Laaksoarhoja löytyi hyvin runsaasti Ivalojokeen laskevan Kyläjoen rannoilta. Laaksoarhoa kasvaa Pohjois-Lapissa ainoastaan Ivalojoen alueella. Kirakkajoelta havaittiin muutamasta kohdin lapinleinikkiä (Ranunculus lapponicus). Kesäkaudella 2019 inventoitiin myös harvinaisia sammalia ja erämaasta löytyivät mm. uhanalaiset napakinnassammal (Scapania spitzbergensis) ja kantoraippasammal (Crossocalys hellerianus).

Luontoinventoinnit olivat tarpeen, koska tieto alueen luontotyypeistä oli vanhentunutta. Ajan tasalla olevaa luontotietoa Hammastunturin erämaasta tarvitaan maankäytön, kuten kullanhuuhdonnan ohjaamiseen, jotta luontotyyppien ja lajien säilyminen voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla. Lisää tietoa tarvitaan luonnossa tapahtuvien muutosten seurantaan. Kerättyä luontotietoa voidaan käyttää myös virtavesien ennallistamissuunnittelussa.

Euroopan unioni rahoittajana

Inventoinnit sisältyvät Pohjoisten jokien ekologinen kunnostaminen -hankkeeseen (2019-2022), joka sisältyy EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaan (ENI Kolarctic CBC). Kohdealueena ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat. Hankkeessa kehitetään mm. virtavesien inventointimenetelmiä, tehdään kunnostussuunnitelmia ja kunnostetaan virtavesiä. Suomesta hakkeessa ovat mukana Metsähallitus Luontopalvelut ja Lapin ELY-keskus.

Lisätietoja:

Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Saara Tynys, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut: 0400 195 082, saara.tynys@metsa.fi
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anna Tammilehto, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut: 040 193 1861, anna.tammilehto@metsa.fi