Metsähallituksen Luontopalvelut inventoi tänä vuonna perinneympäristöjen arkeologisia kohteita Järvi-Suomessa. Perinneympäristöt ovat yleensä vanhoja maatiloja peltoineen, niittyineen ja laitumineen. Inventoitaviksi alueiksi valittiin Helmi-elinympäristöohjelmassa hoidettavia ja hoitoon otettavia perinneympäristöjä. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää näillä alueilla mahdollisesti sijaitsevat arkeologiset kulttuuriperintökohteet, jotta ne voidaan ottaa huomioon perinneympäristöjen hoidossa ja muussa suunnittelussa. Inventoinnit tehtiin 24 kohteella Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueilla.
Perinneympäristöistä vain muutamalle oli aikaisemmin tehty arkeologinen inventointi. Arkeologisia kohteita dokumentoitiin yhteensä 74, joista ennestään tunnettuja oli ainoastaan kahdeksan. Valtaosa dokumentoiduista kohteista oli tyypillisiä 1800–1900-luvun maatalouteen liittyviä kohteita. Muinaisjäännöskohteita dokumentoitiin 17, joista seitsemän oli varsinaisten perinnebiotooppialueiden ulkopuolella. Tyypillisimpiä muinaisjäännöskohteita perinnebiotooppialueilla ovat kaskiröykkiöt ja muut kaskeamiseen liittyvät jäännökset.
Perinneympäristöt ymmärretään ensisijaisesti luonnonsuojelukohteina. Suojeltava luontokohde on kuitenkin syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena, mikä vaatii alueen tarkastelua myös arkeologisesta näkökulmasta, kun hoitoa ja käyttöä suunnitellaan. Tämä vaatii resursseja arkeologiseen työhön.
– Perinnebiotooppikohteen inventointi on aivan erityinen haaste myös arkeologille kohteiden luonteen ja usein nuoren iän vuoksi. Vaatii osaamista määrittää, mikä on suojelun arvoinen kulttuuriperintökohde ja mikä kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle. Valtion luonnonsuojelualueet saattavat lopulta kuitenkin olla se paikka, jossa nuorempaa historiaa pystytään suojelemaan, joten nämä nuoremmat kulttuuriperintökohteet on myös hyvä tunnistaa ja dokumentoida, pohtii arkeologi Sanna Aho.
Lönnrotin runonkeruumatkojen pysähdyspaikka Kiteellä
Toisinaan perinneympäristöt säilyttävät tarinoita historiallisista tapahtumista tai yksittäisen ihmisen elämästä. Yksi sellainen on Kiteen Hummovaarassa sijaitseva Lönnrotin laidun. Pienen niityn laidassa kasvava vanha petäjä tunnetaan Lönnrotin petäjänä, jonka alla Elias Lönnrotin kerrotaan tallentaneen Juhana Kainulaisen lausumia runoja ja loitsuja vuonna 1828.
-Puu tunnetaan myös Kainulaisen suvun uhrimäntynä. Suvun nuorukainen istutti sen tuoreelle morsiamelleen. Morsian kuitenkin kuoli ja petäjästä tuli Kainulaisen suvun uhripuu. Juhana Kainulainen, joka oli myös kova metsämies, vei aina karhun kaadettuaan eläimen pääluun mäntyyn ja luki samalla pitkät luvut, kertoo arkeologi Sanna Aho.
Fakta: Arkeologiset inventoinnit Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitamilla suojelualueilla koko Suomessa 2022
-Yhteensä arkeologisia inventointeja on tehty Luontopalvelujen hoitamilla suojelualuilla 70 kohteessa.
-Lapissa Luontopalvelut inventoi kesällä yhteensä 18 luonnonhoito- ja retkeilykohdetta ennen ennallistamis- tai rakentamistöitä.
-Pohjanmaan ja Kainuun alueella inventointeja tehtiin yhteensä 15 kohteessa. Laajimmat inventoinnit olivat Posion Riisitunturilla ja Oulun Sanginjoella.
-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä inventoinneissa löydettiin tyypillisesti 1800–1900-luvun maatalouteen liittyviä kohteita. Inventointeja tehtiin 24 kohteessa. Arkeologista inventointia tehtiin myös Päijänteen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa.
-Rannikon luontopalvelualueella inventointiin 13 luonnonsuojelualueella Helsingistä Vimpeliin. Tämän lisäksi tehtiin lukuisia kohdeinventointeja ja tarkastuksia, joissa dokumentoitiin yhteensä 26 arkeologista kohdetta.
Lisätietoja Järvi-Suomen kohteista:
Kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Sanna Aho, Metsähallitus, Luontopalvelut: puh. 040 1822 945, sanna.aho(at)metsa.fi
Kulttuuriperintö luonnon keskellä
Historiakohteet – Matkaa menneisyyteen (luontoon.fi)