Julkaistu 1.9.2021

Apua raakun lisääntymispulmiin – jokihelmisimpukan poikasia istuetettiin takaisin Luttojokeen

Jokihelmisimpukka eli raakku on äärimmäisen uhanalainen laji. Laitoksessa kasvatettujen simpukan poikasten istuttaminen takaisin luonnonvesiin elvyttää raakkukantoja.

Raakku on lisääntymisessään täysin riippuvainen toukkavaiheensa väli-isäntien, lohen tai taimenen, esiintymisestä elinympäristössään. Lohikalakannat ovat kuitenkin heikentyneet tai hävinneet monin paikoin. Myös elinympäristön aiheuttamat stressitekijät tai simpukkakantojen pienestä koosta johtuvat lisääntymishäiriöt voivat estää jokihelmisimpukan lisääntymisen sen luonnollisessa elinympäristössä, vaikka väli-isäntäkaloja olisikin paikalla.

Kapeita, soikeita simpukoita sorapohjalla kirkkaan veden alla.
Raakkuja kasvatusaltaan pohjalla Konneveden tutkimusasemalla. Kuva: Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto.

SALMUS-hankkeessa kehitetään tekniikoita ja käytäntöjä raakun lisääntymisongelmiin. Hankkeessa kerättiin vuosi sitten raakun glokidiotoukkia Luttojoesta. Toukat tartutettiin lohiin, missä ne kypsyivät talven yli. Kesällä poikaset kerättiin talteen ja niitä on kasvatettu edelleen laitosoloissa kasviplanktonin avulla. Nyt poikasten oli aika palata kotijokeensa! Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja raakun poikasia palautusistutettiin Luttojokeen 31.8.2021.

Raakku tuottaa tärkeitä ekosysteemipalveluja ja on ekologialtaan monipuolinen laji. Runsas raakkukanta puhdistaa vettä, koska raakkuyksilö voi suodattaa kymmeniä litroja vettä päivässä. Kaivautuessaan ja pohjalla liikkuessaan raakut ”tuulettavat” pohjasedimenttiä ja muokkaavat pohjan rakennetta muille lajeille suotuisaksi. Lisäksi raakun kuori toimii konkreettisena kasvualustana vesisammalille ja muille eliöille. Raakkujen vedensuodatuksen ja erityksen kautta tarjoutuu ravintoa myös hyönteistoukille, jotka ovat puolestaan arvokasta ravintoa lohikalojen poikasille. Raakulla on ollut lajina myös pitkä historia helmestyksen kohteena.

Poikasten keinokasvatuksen lisäksi kolmivuotisessa hankkeessa kartoitetaan toistaiseksi tuntemattomia raakkupopulaatioita ja selvitetään raakkukantojen geneettisen monimuotoisuuden astetta eri vesistöissä. Hankkeessa lisätään myös tietoisuutta pohjoisten virtavesielinympäristöjen ekologiasta korostamalla terveen jokiluonnon merkitystä osana paikallista hyvinvointia ja yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä.

Hankkeen rahoitus tulee Euroopan unionin ENI Kolarctic CBC -ohjelmasta sekä Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Suomen kansallisena rahoituksena.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa tapahtumasta: SALMUS-hankkeen projektipäällikkö Heikki Erkinaro heikki.erkinaro@metsa.fi tai puhelimitse 040 484 5578.

Lisätietoa

Projektipäällikkö Heikki Erkinaro, Metsähallitus, Luontopalvelut: heikki.erkinaro@metsa.fi, puh. 040 484 5578.

SALMUS-hanke

Raakkujen poikaskasvatus: Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 040 355 8094