Luonnossa otettu lähiLuonnossa otettu lähikuva taskutietokoneesta, jotka henkilö pitää käsissään ja on merkkaamassa ruudulle jotakin.uva taskutietokoneesta, jotka henkilö pitää käsissään ja on merkkaamassa ruudulle jotakin.
Kuva: Katri Lehtola.

Tälle sivulle on kerätty kysymyksiä koskien vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointiprojektia.


Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta:

Q: Miksi on tärkeää suojella vanhat ja luonnontilaiset metsät?

A: Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät ja valtion metsien osalta asia on sisällytetty hallitusohjelmaan.

Vanhat metsät ovat erityisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jos metsässä on pitkä vanhojen puiden ja lahopuiden jatkumo, on niissä voinut säilyä näistä rakennepiirteistä riippuvaista lajistoa.

Q: Kuka päättää suojelusta, miten nopeasti sopivat alueet suojellaan ja mitä vaikutuksia suojelulla on maankäyttöön?

A: Lopullisen suojelupäätöksen tekee eduskunta. Kyseessä on taloudellisestikin merkittävä päätös. Mahdollisesti suojeltavien kohteiden inventointi kestää kolme maastokautta (2024–2026), joten ainakaan ennen sitä ei suojelupäätöstä tehdä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet on siirretty toiminnan ulkopuolelle.

Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti, eli niistä perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. 

Inventoinnissa löydetyt uudet Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöoppaan mukaiset luontokohteet jätetään myös metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Luontokohteita ovat esimerkiksi lehdot, aarniometsät ja runsaslahopuustoiset kangasmetsät, paahdealueet, puron- ja noronvarsimetsät ja muut erityiskohteet.

Valtion maiden ekologinen verkosto koostuu luonnonsuojelualueista ja monikäyttömetsien arvokkaista luonto- ja erityiskohteista sekä niiden välillä kulkevista ekologisista käytävistä, joita pitkin kasvi- ja eliölajit pääsevät leviämään. Metsätalous on näillä alueilla rajoitettua tai alueet ovat metsätalouskäytön ulkopuolella.

Q: Riittääkö teollisuudelle puuta, jos iso määrä vanhoja/luonnontilaisia metsiä suojellaan? Lisääntyykö puun tuonti ulkomailta?

A: Riippuu siitä, millä tasolla kriteerit ovat. Vanhimmat, runsaslahopuustoiset metsät ovat toiminnan ulkopuolella joka tapauksessa, eikä merkittäviä vaikutuksia todennäköisesti ole.

Jos kriteereiden myötä siirtyy suojeluun hoidettuja metsiä, saattaa se vaikuttaa teollisuuden saaman puun määrään ja mahdollisesti myös tarpeeseen tuoda puuta ulkomailta.

Sammalpeitteistä havupuuvaltaista metsää kesällä, Isompia mäntyjä ja pienempiä kuusia.
Kuva: Laura Kammonen/Metsähallitus

Suojelukriteereistä:

Q: Millä tavalla Metsähallitus on ollut mukana kriteerien valmistelussa?

A: Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereitä valmisteltiin ympäristöministeriön johdolla ja työssä on ollut mukana maa- ja metsätalousministeriö. Kriteereiden arviointikehikkoa valmistelivat ja sen julkaisivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Metsähallitus ei ole ollut mukana valmistelutyössä. Syken ja Luken tarkastelukehikon luonnosta esiteltiin METSO-seurantatyöryhmälle, ja siinä yhteydessä myös Metsähallitus on kommentoinut esityksiä.

Q: Mitä tapahtuu kohteille, jos ne eivät täytä vanhojen ja/tai luonnontilaisten metsien kansallisia kriteereitä?

A: Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen on tärkeä yhteinen tavoite. Tässä olennaista on suojelualueiden lisäksi osana tavanomaista metsien käsittelyä tehtävät luonnonhoitotoimet, kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen ja sekapuustoisuuden lisääminen.

Jos esitetyt kohteet eivät täytä näitä EU:n tarkoittamia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä koskevia kriteereitä, tarkastellaan niitä myös muista näkökulmista ja suunnitellaan niiden käyttö sen pohjalta. Huomioimme mm. Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöoppaan ohjeistukset ja toimimme niiden mukaisesti.  

On muistettava, että nämä kriteerit keskittyvät vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin siten kuin EU-komissio on asian tarkoittanut. On huomioitava, että arvokkaiden kohteiden suojelu edistyy samanaikaisesti myös muiden tapojen kautta.

Maastovarusteinen henkilö mittaa metsässä kesällä maapuuta.
Inventoitavien alueiden tunnukset mitataan ja kirjataan ylös maastossa.

Inventoinneista:

Q: Miksi Metsähallitus aloitti maastoinventoinnit jo 2024, vaikka kansallisia kriteereitä vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelylle ei ollut silloin vielä vahvistettu? Kriteerit vahvistettiin vasta maaliskuussa 2025.

A: Maastokausi on Suomessa lyhyt. Inventoijien oli aloitettava maastomittaukset, jotta ehdimme käydä kohteet huolellisesti läpi päätöksenteon tueksi.

EU:n asettamien kriteerien pohjalta inventoinnit pystyttiin aloittamaan, vaikka tarkkaa tietoa kansallisista metsän iän ja lahopuun raja-arvoista ei vielä ollut vahvistettu. Kohdekohtaiset tiedot on kirjattu karttatiedostoihin, ja niitä tullaan vertaamaan vahvistettuihin kansallisiin kriteereihin.

Inventoinnit aloitettiin vapaaehtoisten luontokartoittajien ilmoittamien kohteista, koska niissä olisi joka tapauksessa tehty maastomittaukset.

Q: Mihin nyt tehtävät maastomittaukset perustuvat?

A: Inventoijien tekemät tarkastelut perustuvat inventointiohjeeseemme, joka löytyy sivulta Inventointityö käytännössä. Se pohjautuu EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä koskeviin komission suuntaviivoihin, Luken ja Syken kansallisten kriteerien tarkastelun raporttiin sekä Vanhojen metsien kriteerit Suomessa -lausuntopyyntöön (VN/7491/2024).

Valtioneuvosto määritteli periaatepäätöksessään 20.3.2025 kriteerit valtion omistamien vanhojen metsien inventointia varten. Kriteerien raja-arvot eivät muuttuneet, joten inventointiohje on pysynyt samana.

Q: Miten inventointeja toteutetaan?

A: Inventoijat mittaavat mm. puuston iän sekä pysty- ja maalahopuun tilavuuden. Lisäksi selvitetään esimerkiksi pökkelöiden ja kelojen esiintyminen. Silmämääräisesti etsitään myös mahdollisen aiemman metsänkäsittelyn jälkiä kuten kantoja, ojia ja ajouria. Inventoijien maasto-ohje löytyy sivulta Inventointityö käytännössä.

Q: Kauanko inventoinnit kestävät, ja mikä on inventoitavien alueiden laajuus?

A: Inventoitavia alueita on arviolta 350 000 hehtaaria, josta noin 87 % on Lapissa. Inventoitavien alueiden määrä tarkentuu työn edetessä. Inventoinnit tulevat viemään arviolta kolme maastokautta eli 2024–2026. Viimeisimpänä inventoidaan saamelaisten kotiseutualueella 2026.

Q: Voiko inventoijien asiantuntemukseen ja puolueettomuuteen luottaa?

A: Kyllä voi. Inventoijat keräävät maastossa mitattavissa olevan tiedon, joista keskeiset ovat kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä, jota vasten päätökset suojeltavista alueista tehdään.
Lisäksi ulkopuolinen taho evaluoi inventointiemme toteutuksen.

Q: Miten huomioidaan aiemmat inventoinnit (esim. Luonnonmetsäryhmän raportit) ja miksei niitä oteta huomioon sellaisenaan? Miksi tehdään kaksinkertainen työ?

A: Inventoimme ne Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämät alueet, joista olemme saaneet karttarajaukset. Vanhojen metsien suojelupäätöstä varten tarvitaan mittauksiin perustuva karttatieto keskeisistä rakennepiirteistä, jotka ovat kuolleen puun määrä ja puuston ikätieto.

Olemme myös saaneet Sápmi-työryhmän saamelaisten kotiseutualuetta koskevan aineiston. Sàpmi-työryhmän aineistoa on hyödynnetty kesän 2026 inventoinnissa.

Q: Miksi inventointeja ei tehdä nopeammin? Nythän hakkuut luonnonmetsissä voivat jatkua koko ajan pidempään.

A: Inventoitava alue on valtavan laaja, jopa 300 000 hehtaaria. Maastokausi eli lumeton aika on Suomen oloissa lyhyt. Lisäksi inventointi painottuu Lappiin, missä maastokausi on eteläistä Suomea lyhyempi. Erityisesti Lapissa inventointeja ei ollut mahdollista saada tehdyksi yhden maastokauden aikana.

Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttäviä kohteita jätettiin toiminnan ulkopuolelle odottamaan inventointia.

Luontaistalousalueista:

Q: Mitä luontaistalousalueet ovat?

A: Luontaistalousalueet ovat Ylä-Lapissa sijaitsevia alueita, jotka sijaitsevat pääteiden ja erämaa- tai suojelualueiden välissä. Ne ovat metsätalouskäytön ulkopuolella, ja niiden pääkäyttömuotoja ovat poronhoito, muut luontaiselinkeinot sekä metsästys ja kalastus.

Q: Miten luontaistalousalueet huomioidaan inventoinnissa?

A: Luontaistalousalueita inventoidaan osana vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitusta. Laajuuden, haastavien olosuhteiden ja paikoin vaikean saavutettavuuden vuoksi työssä hyödynnetään maastohavaintojen lisäksi kaukokartoitusmenetelmiä.

Q: Miksi osa luontaistalousalueista rajataan inventoinnin ulkopuolelle?

A: Pääteiden varsille rajataan yhden kilometrin levyiset vyöhykkeet inventoinnin ja mahdollisten suojeluesitysten ulkopuolelle. Rajaukset tukevat paikallisten infrahankkeiden toteuttamista, taajamien kehittämistä sekä maanpuolustuksen tarpeita.

Jatkovalmistelussa olevat alueet:

Q: Miksi kaikkia kriteerit täyttäviä metsiä ei nyt suojella?

A: Suurin osa inventoinnissa tunnistetuista, kriteerit täyttävistä metsistä on nyt ministeriön esityksen mukaisesti etenemässä luonnonsuojelulain mukaiseen suojeluun. Osalla alueista on tunnistettu päällekkäisiä maankäyttötarpeita tai yksityisoikeudellisia sopimusvastuita, jotka edellyttävät vielä tarkempaa selvitystä ennen suojelupäätöstä. Suojeluesitystä tullaan täydentämään myöhemmin, kun jatkoselvitykset on saatu valmiiksi.

Q: Paljonko jatkovalmistelussa olevia alueita on, ja mitä nämä päällekkäiset maankäyttötarpeet tarkoittavat?

A: Jatkovalmisteluun jääviä alueita on noin 4000 ha. Päällekkäisiä maankäyttötarpeita voi olla erilaisia. Tämä voi tarkoittaa sitä, alueita on kaavoituksessa varattu muuhun tarkoitukseen, tai että alueille kohdistuu yksityisten yritysten kanssa solmittuja tai neuvoteltuja sopimuksia esimerkiksi energiahankkeisiin liittyen, tai muita oikeuksia, kuten malminetsintään liittyviä varauksia ja lupia. Nämä eivät automaattisesti estä alueen suojelua, mutta alueiden tilanne on kuitenkin tarpeen selvittää tarkemmin ennen suojelupäätöstä.

Q: Mitä jatkovalmistelu tarkoittaa ja kuka sitä tekee?

A: Jatkovalmistelussa tunnistetaan ja selvitetään tarkemmin alueisiin kohdistuvat muut maankäyttötarpeet ja niihin kuuluvat yksityisoikeudelliset sopimukset ja velvoitteet. Tätä työtä tehdään parhaillaan Metsähallituksessa, työ on edelleen kesken.

Q: Jäävätkö nämä alueet suojelun ulkopuolelle?

A: Ei välttämättä. Näiden alueiden tilannetta on kuitenkin tarpeen selvittää vielä tarkemmin ennen suojelupäätöstä. Jatkoselvitystä tehdään parhaillaan, ja suojeluesitystä tullaan täydentämään, kun selvitykset on saatu valmiiksi. On hyvin todennäköistä, että iso osa nyt jatkoselvitykseen jääneistä alueista etenee suojeluun myöhemmässä vaiheessa.

Lisäksi on huomioitava, että suojelua voidaan toteuttaa muullakin tavoin esimerkiksi kaavakohteilla kaavan suojelumerkinnöin.

Q: Jo aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että esimerkiksi kaavoitettuja alueita on jätetty kokonaan inventoinnin ulkopuolelle. Tarkoittaako tämä, että nyt näiden lisäksi vielä lisää alueita jää pois suojelusta? 

A: Inventoinnin ulkopuolelle jätettiin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä puolustusvoimien ja rajavartioston käytössä olevat alueet, tutkimusmetsät, kaivospiirit ja kaivoslupa-alueet sekä kaava-alueet.

Näiden jo aiemmin inventoinnin ulkopuolelle rajattujen kohteiden lisäksi prosessin edetessä on tunnistettu muita maankäyttöön liittyviä päällekkäisiä tarpeita, jotka on syytä vielä selvittää ennen suojelupäätöksiä.

Q: Miksi näitä päällekkäisyyksiä ei ole selvitetty eikä sidosryhmiä ole kuultu aiemmin?

A: Metsähallitus on inventoinut valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät valtioneuvoston vuonna 2025 hyväksymien kriteerien pohjalta, ja inventointiin on kuulunut mm. metsien ikärakenteen ja lahopuun määrän selvittäminen maastotyönä. Inventointien tulokset julkaistiin ja toimitetiin maa- ja metsätalousministeriölle keväällä 2026. Sen sijaan alkuperäiseen toimeksiantoon ei kuulunut muiden maankäyttötarpeiden selvittäminen tai sidosryhmien kuuleminen.

Prosessin edetessä on kuitenkin käynyt ilmi, että metsien suojelu kaavamaisesti pelkästään metsien rakennepiirteisiin liittyvien kriteerien perusteella ilman alueiden muun käytön tunnistamista voisi johtaa oikeudellisiin ongelmiin ja ristiriitoihin. Asiasta on myös saatu yhteydenottoja sidosryhmiltä. Päällekkäisyyksiä selvitetään nyt jatkovalmistelussa olevien kohteiden osalta, ja suojeluesitystä tullaan täydentämään, kun selvitykset on saatu valmiiksi. Prosessi on siis edelleen käynnissä.

Pitääkö Metsähallitus kaivoksia tärkeämpänä kuin vanhojen metsien suojelua?

A: Metsähallitus ei toimi lupaviranomaisena eikä ota kantaa siihen, voiko suunniteltu kaivoshanke toteutua, jos samalla alueella on vanhoja ja luonnontilaisia metsiä. Mikäli tällaista hanketta halutaan edistää, niin alueen luontoarvot selvitetään aikanaan osana luvitus- ja kaavoitusprosesseja sekä ympäristövaikutusten arviointia ja toimijoiden tulee huomioida nämä omassa hankesuunnittelussaan.

Lisätiedot:

Päivitetty viimeksi 18.11.2026