Tälle sivulle on kerätty meille esitettyjä kysymyksiä koskien vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointiprojektia.

---

Q: Millä tavalla Metsähallitus on ollut mukana kriteerien valmistelussa?

A: Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereitä on valmisteltu ympäristöministeriön johdolla ja työssä on ollut mukana maa- ja metsätalousministeriö. Kriteereiden arviointikehikkoa valmistelivat ja sen julkaisivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Metsähallitus ei ole ollut mukana valmistelutyössä. Syken ja Luken arviointikehikko-työn luonnosta esiteltiin METSO-seurantatyöryhmälle, ja siinä yhteydessä myös Metsähallitus on kommentoinut esityksiä.

Q: Kuka päättää suojelusta ja miten nopeasti sopivat alueet suojellaan?

A: Lopullisen suojelupäätöksen tekee eduskunta. Kyseessä on taloudellisestikin merkittävä päätös. Mahdollisesti suojeltavien kohteiden inventointi kestää vähintään kaksi maastokautta (2024–2025) joten ainakaan ennen sitä ei suojelupäätöstä tehdä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet on siirretty toiminnan ulkopuolelle.

Q: Mitä suojelluille alueille tapahtuu suojelupäätöksen jälkeen? Voiko alueilla metsästää?

A: Emme vielä tiedä, millä tavoin kriteerit täyttävät kohteet suojellaan. Yksi hyvin mahdollinen keino on luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Koska suojeluperustetta ei ole tiedossa, ei ole tietoa myöskään vaikutuksista muuhun maankäyttöön kuten metsästykseen.

Q: Kun kriteerien varmistuminen on nyt viivästynyt, noudattaako Metsähallitus varovaisuusperiaatetta hakkuiden suhteen potentiaalisilla vanhojen tai luonnontilaisten metsien alueilla?

A: Luken ja Syken tuottaman tarkastelukehikon perusteella keskeiset kriteerit tulevat todennäköisesti olemaan kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä. Tietoa kuolleen puun määrästä ja puuston iästä ei ole vielä julkistettu. Ennen lopullista varmistumista kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet jätetään toiminnan ulkopuolelle.

Q: Kauanko inventoinnit kestävät, ja mikä on inventoitavien alueiden laajuus?

A: Inventoitavia alueita on arviolta 200 000–250 000 hehtaaria. Invententoitavien alueiden määrä tarkentuu kriteerien vahvistuttua ja työn edetessä. Inventoinnit tulevat viemään vähintään kaksi maastokautta eli 2024–2025.

Q: Voiko inventoijien asiantuntemukseen ja puolueettomuuteen luottaa?

A: Kyllä voi. Inventoijat keräävät maastossa mitattavissa olevan tiedon, joista keskeiset ovat kuolleen puun määrä ja laatu sekä elävän puuston ikä, jota vasten päätökset suojeltavista alueista tehdään.

Q: Miten huomioidaan aiemmat inventoinnit (esim. Luonnonmetsäryhmän raportit) ja miksei niitä oteta huomioon sellaisenaan? Miksi tehdään kaksinkertainen työ?

A: Inventoimme ne Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämät alueet, joista saamme karttarajaukset. Vanhojen metsien suojelupäätöstä varten tarvitaan mittauksiin perustuva karttatieto keskeisistä rakennepiirteistä, jotka ovat kuolleen puun määrä ja puuston ikätieto. Metsähallituksella ei ole käytössä kaikkia Luonnonmetsäryhmän eikä Luonnonmetsät Sápmi -työryhmän inventoimien alueiden karttarajauksia eikä tietoa niiden arvokkaista rakennepiirteistä.

Q: Miksi tehdään kaksi kesää eikä mahdollisimman nopeasti? Nythän hakkuut luonnonmetsissä voivat jatkua koko ajan pidempään.

A: Inventoitava alue on valtavan laaja, mahdollisesti jopa yli 200 000 hehtaaria. Maastokausi eli lumeton aika on Suomen oloissa on lyhyt. Lisäksi inventointi painottuu Lappiin, joten sitä ei ole mahdollista saada tehdyksi yhden maastokauden aikana.

Ennen lopullista päätöstä vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereistä jätämme varovaisuusperiaatteen mukaisesti kriteerit todennäköisesti täyttävät kohteet toiminnan ulkopuolelle.

Q: Riittääkö teollisuudelle puuta, jos iso määrä vanhoja/luonnontilaisia metsiä suojellaan? Lisääntyykö puun tuonti ulkomailta?

A: Riippuu siitä, millä tasolla kriteerit ovat. Vanhimmat, runsaslahopuustoiset metsät ovat toiminnan ulkopuolella joka tapauksessa, eikä merkittäviä vaikutuksia todennäköisesti ole.

Jos kriteereiden myötä siirtyy suojeluun hoidettuja metsiä, vaikuttaa se teollisuuden saaman puun määrään ja mahdollisesti myös tarpeeseen tuoda puuta ulkomailta. Emme pysty ottamaan tähän kantaa.

Q: Miksi on tärkeää suojella vanhat ja luonnontilaiset metsät?

A: Vanhat metsät ylläpitävät merkittäviä hiilivarastoja, ja lisäksi ne ovat erityisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jos metsässä on pitkä vanhojen puiden ja lahopuiden jatkumo, on niissä voinut säilyä näistä rakennepiirteistä riippuvaista lajistoa.

Q: Mitä tapahtuu esimerkiksi Luonnonmetsäryhmän suojeltavaksi esittämille kohteille tai Greenpeacen joulukuussa 2023 suojeltavaksi esittämille kohteille, jos ne eivät täytä vanhojen ja/tai luonnontilaisten metsien kansallisia kriteereitä?

A: Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen on tärkeä yhteinen tavoite. Tässä olennaista on suojelualueiden lisäksi osana tavanomaista metsien käsittelyä tehtävät luonnonhoitotoimet, kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen ja sekapuustoisuuden lisääminen.

Jos esitetyt kohteet eivät täytä näitä EU:n tarkoittamia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä koskevia kriteereitä, tarkastellaan niitä myös muista näkökulmista ja suunnitellaan niiden käyttö sen pohjalta. Huomioimme mm. Metsähallituksen Metsätalouden ympäristöoppaan ohjeistukset ja toimimme niiden mukaisesti.  

On muistettava, että nämä kriteerit keskittyvät vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin siten kuin EU-komissio on asian tarkoittanut. On huomioitava, että arvokkaiden kohteiden suojelu edistyy samanaikaisesti myös muiden tapojen kautta.

Latauslinkki julkaisuun “EU:n luonnontilaisten ja vanhojen metsien määrittelyä, kartoitusta, seurantaa ja tiukkaa suojelua koskevat komission suuntaviivat”