Julkaistu 12.3.2024

Metsähallituksen tulos 142 miljoonaa euroa, panostukset luonnon monimuotoisuuteen ja muihin hyötyihin kasvoivat 30 miljoonalla eurolla

Metsähallitus saavutti vuonna 2023 sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet. Metsähallituksen tulos oli 142 miljoonaa euroa ja panostukset yhteiskunnallisiin hyötyihin kuten luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja porotalouden edistämiseen nousivat 110 miljoonaan euroon. Metsähallituksen toiminta edistää Suomen ilmastotavoitteita ja tuottaa monipuolista hyvinvointia.  Metsähallituksen epäsuorat aluetaloudelliset vaikutukset ovat yhteensä yli 3,7 miljardia euroa.

Metsähallituksen liikevaihto vuonna 2023 oli 435 miljoonaa euroa (423 milj. € vuonna 2022) ja tulos 142 miljoonaa euroa (150,9 milj. €). Varsinkin Metsätaloudessa vuosi oli hyvä. Puulle riitti kysyntää ja sen hyvä hinta näkyy Metsähallituksen tuloksessa. Kiinteistökehityksessä epävarma taloustilanne vaikutti erityisesti tonttikauppaan, mutta ei näkynyt kaivannaisliiketoiminnassa.

Metsähallituksen liiketoiminnan panostukset biodiversiteetin turvaamiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin nousivat 110 miljoonaan euroon, mikä on 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Metsähallitus tuloutti vuonna 2023 valtiolle vuoden 2022 tuloksesta 120 miljoonaa euroa.

– Huomioimme liiketoiminnassamme luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden sekä saamelaiskulttuurin edellytysten turvaamisen rajaamalla kohteita joko kokonaan tai osittain toiminnan ulkopuolelle. Panostukset näihin yhteiskunnallisiin hyötyihin olivat 110 miljoonaa euroa ja suurin osa niistä liittyy monimuotoisuuden turvaamiseen, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.

Panostuksia luonnonhoitoon ja lajiosaamiseen

Valtion monikäyttömetsien kasvu on noin 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2023 metsistä korjattiin puuta 6,29 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuista 72 prosenttia oli kasvatushakkuita. Monikäyttömetsistä korjattavan puun määrä perustuu kestävään hakkuusuunnitteeseen, joka on 6,8 milj. kuutiometriä. Hakkuusuunnitteet määritetään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa yhdessä sidosryhmien kanssa.

Metsien monimuotoisuutta turvaavaan luonnonhoitoon panostettiin aiempaa enemmän ja asetetut tavoitteet pääosin ylitettiin. Monikäyttömetsien lajistokartoitukset laajenivat, ja henkilöstön lajisto-osaamista vahvistettiin koulutuksin. Metsien hiilinieluja kasvatettiin lisäämällä etenkin pitkävaikutteista tuhkalannoitusta. Valtion mailla puuston hiilinielu on kasvanut 2,7 prosenttia ja hiilivarasto 7,4 prosenttia edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn valtakunnan metsien inventointiin verrattuna.

Tuulivoiman hankekehitys edistää Suomen ilmastotavoitteita

Metsähallitus edistää Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista edistämällä uusiutuvan energian tuotantoa valtion maa- ja merialueilla. Vuonna 2023 jatkettiin maatuulivoiman hankekehitystyötä ja käynnistettiin kahden uuden merituulivoimahankkeen kilpailutus, jossa valitaan toteuttajat Närpiön sekä Pyhäjoen ja Raahen edustalla sijaitseville merituulivoimahankkeille. Tuulivoiman hankekehitykseen sisältyy aina laajat luonto- ja ympäristöselvitykset. Viime vuoden lopussa valtion mailla oli 173 tuulivoimalaa ja niillä tuotetun energian määrä oli 1 727 GWh, mikä kattaa noin 12 prosenttia Suomessa tuotetusta tuulisähköstä.

Toimia monimuotoisuuden edistämiseksi

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen tavoite kaikessa toiminnassa. Valtion mailla tehdään myös aktiivisia toimia biodiversiteetin edistämiseksi. Viime vuonna ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia tehtiin monikäyttömetsissä ja suojelualueilla yhteensä 13 900 hehtaarin alueella. Lisäksi Metsähallitus kunnosti virtavesiä ja kalojen elinympäristöjä sekä valuma-alueita. Kalojen vaellusesteitä poistettiin 170 kpl, millä saatiin vapautettua yläpuolisia virtavesiä yhteensä yli 400 kilometrin matkalta.

Pitkäjänteinen lajisuojelutyö tuottaa tulosta: äärimmäisen uhanalainen naali on pesinyt Suomessa kahtena vuotena peräkkäin ja saimaannorppakanta on kaksikertaistunut 20 vuodessa.

Luonto- ja eräharrastusten suosio säilyy

Luonnossa liikkumisen ja eräharrastusten suosio säilyi korkeana. Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun. Kansallispuistoissa ja muilla retkikohteilla vierailtiin yhteensä noin 7 miljoonaa kertaa ja eräharrastuksen parissa vietettiin 0,6 miljoonaa eränkäyntivuorokautta.

Valtion alueisiin kohdistuvia odotuksia sovitetaan yhteen alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa, jotka laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Vuonna 2023 valmistui kaksi suunnitelmaa: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen suunnitelma sekä merialueen luonnonvarasuunnitelma. Suunnitelmat linjaavat Metsähallituksen toimintaa näillä alueilla seuraavan viisivuotiskauden ajan.

Metsähallituksen toiminnalla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsähallituksen toiminnasta aiheutuvat epäsuorat aluetaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2023 noin 3,7 miljardia euroa.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Juha S. Niemelä, sähköposti: juha.niemela@metsa.fi, puh.  050 5003681 (tavoitettavissa 12.3. klo 12.30-14.00 ja klo 15.30 jälkeen)

Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, sähköposti: henrik.jansson(at)metsa.fi, puh. 0400 328759

Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula, sähköposti: jussi.kumpula(at)metsa.fi, puh. puh. 0400 388614

Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg, sähköposti: tuomas.hallenberg(at)metsa.fi, puh. 040 5286069

Erätalousjohtaja Jukka Bisi, sähköposti: jukka.bisi(at)metsa.fi, puh. 040 5370993

Tutustu Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuusraporttiin 2023 (julkaisut.metsa.fi)