Veden pinnan tasolta otettu valokuva. Alaosassa tiheää leväkasvustoa. Veden pinnalla tyyni merenpinta ja kauempana matala luoto, jolla kasvaa pensaita ja puita.
Porin Räyhät. Kuva: Heidi Arponen / Metsähallitus.

Ajankohtaista

Kartoitukset paljastavat rantarakentamisen ja ruoppausten karut vaikutukset Itämeren luontoon (tiedote 7.12.2023)

Pienpetopyynti auttaa saaristolinnustoa – Merenkurkun saaristossa lupaavia tuloksia (tiedote 27.7.2023)

Saariston vieraspetopyynnit ottivat edistysaskelia koko rannikolla (tiedote 10.7.2023)

Metsähallitus kartoittaa rannikon laguunien ainutlaatuista luontoa (tiedote 22.6.2023)

Äärimmäisen uhanalainen meriharjus uhkaa hävitä Itämerestä (tiedote 19.6.2023)

Tutustu työhömme kuuntelemalla podcastia

Podcastin viidessä jaksossa Metsähallituksen meritiimin asiantuntijat etsivät uhanalaisia lajeja, istuttavat meriajokasniittyjä, kunnostavat kaloille kutupaikkoja, keräävät ihmisten mereen heittämää roskaa ja kartoittavat sukeltaen Itämeren luonnon tilaa.

Lue lisää ja kuuntele podcastia (10.6.2023)

Biodiversea LIFE IP (2021–2029) on Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen meri- ja rannikkoalueilla.

Tiesitkö, että ainutlaatuinen Itämeremme vaikuttaa myös sinun jokapäiväiseen elämääsi? Meri tuottaa kalaa ravinnoksi ja meren levät ja kasvit sitovat ilmasta hiilidioksidia. Merimaisema vangitsee katseen ja tuottaa ihailijalleen mielihyvän tuntemuksia. Tämä hanke koskettaa sinua, jos olet joskus esimerkiksi uinut, kalastanut tai veneillyt Itämeressä tai matkustanut risteilyaluksella Ruotsiin tai Viroon.

Itämeren meriluonto on lajirikas ja monimuotoinen. Tällä hetkellä siihen kohdistuu kuitenkin paljon erilaisia paineita ja käyttötarpeita. Meriluonnon hyvinvoinnin ja lajiston säilymisen kannalta onkin keskeistä, että merialueiden suojelua saadaan lisättyä ja tehostettua ja että Itämeren luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla.

Suojelualueverkoston kehittäminen

EU:n biodiversiteettistrategian kunnianhimoisena tavoitteena on, että Euroopan merien pinta-alasta 30 prosenttia olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Biodiversea-hankkeessa selvitämme, miten tämä tavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaalla ja samalla yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla, kun nykyinen suojelualueverkosto kattaa noin 12 prosenttia Suomen meripinta-alasta. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman VELMUn aineistoihin perustuen hankkeessa paikannetaan monimuotoisimmat ja arvokkaimmat vedenalaisen luonnon kohteet ja tehdään koko rannikon kattava tiekartta suojelualueverkoston kehittämiseksi.

Potentiaalisia suojelualueita kartoitetaan erityisesti Ahvenanmaan merialueilla, joista on nykyisin suojeltu vain kolme prosenttia. Kartoitusten avulla kerätään tietoa muun muassa alueiden geologisista ja biologisista ominaispiirteistä ja uhanalaisista lajeista. Kartoitettujen tietojen avulla uusia suojelualueita voidaan kohdentaa monimuotoisimmille luontoarvokohteille. Hankkeessa kehitetään myös ratkaisuja yksityisomistuksessa olevien merialueiden suojelemiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Luontoarvojen huomioiminen ja elinympäristöjen kunnostaminen

Pelkkä suojelualueiden pinta-alan lisääminen ei yksin riitä turvaamaan meriluonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa etsitäänkin keinoja tehostaa jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa esimerkiksi ottamalla vedenalaiset luontoarvot entistä paremmin huomioon alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ihmistoiminnan aiheuttamia paineita eliöstöön ja elinympäristöjen säilymiseen selvitetään, jotta varmistetaan suojelun tehokkuus myös tulevaisuudessa.

Hankkeessa edistetään mereisten lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien ennallistamista ja kunnostamista koko Suomen rannikon kattavalla kunnostussuunnitelmalla. Hankkeessa tutkitaan, mitkä suojelualueet hyötyvät eniten kunnostuksista, selvitetään muun muassa rakkohaurun ja näkinpartaislevien elinympäristöjen ennallistamisen edellytyksiä, tutkitaan äärimmäisen uhanalaisen meriharjuksen kannan vahvistamista pohjoisella Pohjanlahdella sekä parannetaan monien kalojen kutupaikkoina toimivien merenlahtien ja fladojen tilaa ja testataan muita uusia kunnostusmenetelmiä.

Hanke edistää tärkeiden elinympäristöjen monimuotoisuuden säilymistä sekä veden alla että maan päällä myös haitallisia vieraslajeja poistamalla. Hankkeessa tehostetaan vieraspetojen minkin ja supikoiran poistopyyntiä ulkosaaristossa, jossa pesivien merilintujen määrä on vähentynyt huomattavasti 2000-luvulla.

Meren suojelun lisääminen onnistuu vain, jos kaikki merellä toimivat – sekä merestä virkistystä hakevat että elinkeinonharjoittajat – sitoutuvat yhdessä luontokadon pysäyttämiseen. Siksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja viestitään tasapuolisesti meriluonnon suojelun hyödyistä ja siihen liittyvistä haasteista. Hankkeen toimenpiteillä edistetään suojelun ja meren käytön yhteensovittamista.

Hankekumppanit

Metsähallituksen Luontopalvelut (hankkeen koordinaattori), Metsähallituksen Eräpalvelut, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus ja Baltic Sea Action Group.

Hankekumppaneiden tunnukset: Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Geologien tutkimuskeskus ja Baltic Sea Action Group.

Lisätietoja

Projektipäällikkö

Sanni Turunen, sanni.turunen@metsa.fi, puh. 0206 39 4065

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemystä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Sivun lyhytosoite on www.metsa.fi/biodiversea

Päivitetty viimeksi 7.12.2023