Poikkeusvuodet 2020–2021 näyttävät nostaneen valtion alueiden eränkäynnin suosiota pysyvästi. Viime vuonna Metsähallitukselta hankittiin yhteensä 185 526 metsästys- ja kalastuslupaa. Määrä ylittää edellisvuoden luvat 6 000 kappaleella ja koronavuosia edeltäneen tason 20 000 kappaleella. Erälupien kysyntä olisi monella kohteella vielä kovempaa, mutta metsästystä ja kalastusta rajoitetaan kiintiöillä.
Metsästyslupia on ostettu noin 85 000 kappaletta jo neljänä vuonna peräkkäin. Lupamäärä ei tästä paljon voi kasvaa, sillä Metsähallitus turvaa kestävät riistakannat ja niin sanotun sosiaalisen kestävyyden asettamalla alue- että kohdekohtaisia kiintiöitä.
Kalastuslupia valtion vesille hankittiin 101 258 kappaletta, mikä on selvästi edellisvuotta enemmän. Myös useille kalastuskohteille on enemmän kysyntää kuin mitä lupia voidaan myöntää. Erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen kosket ja monet Lapin joet ovat kohteita, joihin kaikki halukkaat eivät saa lupia.
Sekä metsästäjille että kalastajille löytyy kuitenkin koko sesongin ajan lupia kohteilta, jotka eivät ole eränkävijöiden suosiossa. Vaikka erityisesti kanalinnustusluvat myydään halutuimmilla kohteilla loppuun, koko maan kiintiöstä myydään vuosittain vain noin 80 prosenttia.
”Muuta pienriistaa kuin metsäkanalintuja valtion alueille mahtuisi pyytämään enemmänkin. Metsästäjät hankkivat viime kaudella vain 22 prosenttia myynnissä olleista vesilintu- ja jänisluvista”, metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala sanoo.
Kanalinnustus
kiinnostaa metsästäjiä
Metsästäjät suosivat valtion alueilla kanalinnustusta. Kaikista hankituista metsästysluvista 79 prosenttia oli kanalinnustuslupia. Eniten metsästyslupia ostettiin Savukoskella sijaitseville Naruska-Tuntsan ja Vintilän alueille sekä Yli-Iin ja Puolangan metsästysalueille. Jokaiselle niistä myytiin yli 1500 metsästyslupaa.
Luvuissa eivät ole mukana hirvenmetsästysluvat, sillä hirvenmetsästysseurueet hakevat Metsähallitukselta alueita, eivätkä yksittäisiä metsästyslupia. Viime vuonna valtion alueiden seurueissa metsästi yhteensä 26 961 metsästäjää. Hirvenmetsästyksen suosio on viime vuosina laskenut hieman, samalla kun hirvikanta on pienentynyt.
Kalastajista enemmistö suosii vapakalastusta. Viime vuoden kalastusluvista 80 prosenttia oli vapalupia. Pyydyslupien suosio on vuosi vuodelta hiljalleen hiipunut.
Retkeilyalueiden
kohteet suosiossa
Myydyimpiä kalastuskohteita viime vuonna olivat Ruunaan kosket Lieksassa (4 400 lupaa), Hossa Suomussalmella (4 300 lupaa) ja Evon Niemisjärvet Hämeenlinnassa (4 100 lupaa). Näistä Ruunaa ja Niemisjärvet sijaitsevat valtion retkeilyalueilla. Kaikista suosituin niin sanottu yhteislupakohde, eli valtion ja yksityisten yhdessä omistama vesialue, oli Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon kohde, jolle hankittiin noin 8 800 lupaa.
Valtion alueiden metsästäjät ja kalastajat tuovat kohdemaakuntiin huomattavasti lisätuloa. Viime vuonna he hankkivat palveluita 51,8 miljoonan euron edestä. Metsästäjien ja kalastajien työllistävä vaikutus oli 274 henkilötyövuotta, mikä kohdistui eniten Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Metsästysluvat 2019–2023 *)
2019 71 398
2020 85 188
2021 85 391
2022 85 369
2023 84 268
Kalastusluvat 2019–2023 *)
2019 94 121
2020 117 233
2021 107 585
2022 94 032
2023 101 258
Lähde: Metsähallituksen Eräpalvelut
*) luvat on ilmoitettu kappalemäärinä, ei lupavuorokausina.
Lisätietoja:
Metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala, Metsähallitus, 040 827 2574
Kalastuksen johtava asiantuntija Olli Urpanen, Metsähallitus, 040 720 5963
Kuvat Aku Ahlholm. Metsästäjä tutkii ketunjälkijotosta Savukoskella. Kalastaja Pekka Reinikka pyytämässä haukea iskukoukuilla Nurmeksessa.