Metsähallituksen vuosi 2021 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti onnistunut. Konsernin liiketoiminnan tulos oli 120 miljoonaa euroa ja panostukset biodiversiteetin turvaamiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin yhteensä 80 miljoonaa euroa. Metsähallituksen toiminta edistää myös Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista sekä luo hyvinvointia niin yksittäisille ihmisille kuin aluetalouksiin.
Metsähallituskonsernin liikevaihto oli 367,4 miljoonaa euroa ja tulos 119,9 miljoonaa. Metsähallitus tulouttaa edellisen vuoden tuloksesta valtiolle 120 miljoonaa euroa.
Hyvä tulos johtui pääosin puun vahvasta kysynnästä ja hinnasta. Valtion metsistä korjattiin viime vuonna 6,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrä on noin viisi prosenttia alempi kuin mitä luonnonvarasuunnitelmissa määritetty kestävä hakkuusuunnite vuodelle 2021 on. Samaan aikaan liiketoiminnan panostukset luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin kasvoivat 79,7 miljoonaan euroon.
– Valtion monikäyttömetsissä pystytään hyvällä suunnittelulla yhdistämään monenlaisia tavoitteita. Metsätaloudessa otettiin viime vuonna käyttöön jatkuvaan parantamiseen perustuva energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+) ja panostettiin ilmastovaikutusten pienentämiseen sekä lajisto-osaamiseen rekrytoimalla alan asiantuntijoita, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
Kiinnostus tuulivoimaan lisäsi esiselvitysten määrää
Kiinteistökehityksen tulos oli 21,2 miljoonaa euroa. Tonttiliiketoiminnassa ja tuulivoiman hankekehityksessä oli molemmissa kasvua. Kotimaan matkailun lisääntynyt suosio heijastui mökkitonttien kysyntään.
Uusiutuvan energian kysyntä lisääntyy, mikä näkyi valtion maille suunniteltujen tuulivoimapuistojen esiselvitysten kasvuna. Valtion mailla on tällä hetkellä 138 tuulivoimalaa, jotka tuottavat energiaa noin 1000 Gwh. Se vastaa noin 75 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Korsnäsin edustalle suunnitellun ensimmäisen merituulipuiston hankekehitys etenee, ja parhaillaan on käynnissä vastuullisen hankekumppanin haku.
– Tuulivoiman hankekehitys sekä monikäyttömetsien hiilinielujen ja varastojen kasvattaminen edistävät myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita. Meillä on strategisena tavoitteena kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä vuoteen 2030 ja kasvattaa metsien hiilinieluja ja varastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, Niemelä kertoo.
Ennätysmäärä ennallistamisia ja luonnonhoitotöitä
Valtion suojelualueilla ja monikäyttömetsissä tehtiin luonnonhoito- ja ennallistamistöitä sekä elinympäristöjen kunnostamisia yhteensä yli 16 000 hehtaarin alalla. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta valtion mailla aktiivisilla toimenpiteillä sekä minimoida ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Suojelualueilla ennallistamistoimiin ja luonnonhoitoon käytettiin Helmi-elinympäristöohjelman ja EU:n LIFE-projektirahoitusta. Monikäyttömetsissä toimet tehtiin Metsähallitus Metsätalous Oy:n omalla rahoituksella.
Luontoharrastusten suosio jatkuu suurena
Luonnossa liikkumisen ja eränkäynnin suosio jatkoi kasvuaan. Metsähallituksen kansallispuistoissa, historiakohteilla sekä muilla virkistys- ja retkikohteilla yhteenlaskettu käyntimäärä nousi yli 9 miljoonaan. Luontopalveluille myönnetyn erillisrahoituksen turvin pystyttiin kunnostamaan retkeilyrakenteita ja lisäämään esteettömiä palveluja.
Eränkäynti valtion mailla jatkui ennätystasolla: eränkäyntipäiviä oli yli 0,5 miljoonaa vuorokautta. Metsähallituksen asettamat metsästys- ja kalastuslupakiintiöt olivat entistä tärkeämpiä sosiaallisen kestävyyden kannalta, sillä monelle alueelle tulijoita olisi ollut paljon enemmän.
– Luontoharrastukset tuottavat ihmisille hyvinvointia ja kävijämäärien kasvu tuo alueille myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Luonto- ja retkikohteilla kävijöiden rahankäytön aluetaloudellisiksi vaikutuksiksi arvioitiin viime vuonna 456 miljoonaa euroa, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson kertoo.
Arvonluontimalli kuvaa toiminnan vaikuttavuutta
Metsähallituksen Kasvatamme huomista -strategian toimeenpanossa painotettiin luonnon monimuotoisuutta, uusiutuvaa energiaa, kestävän luontomatkailun ja asiakaskokemuksen kehittämistä.
Arvonluontimalli kuvaa toiminnan vaikuttavuutta sen kautta, millaista arvoa Metsähallituksen toiminta tuottaa yhteiskunnalle niin talouteen, ympäristöön kuin sosiaalisiin näkökulmiin liittyen.
Metsähallituksen toiminnalla oli suoria vaikutuksia yhteiskuntaan muun muassa verojen, palkkojen, materiaali- ja palveluostojen, investointien ja tuloutuksen kautta noin 450 miljoonaa euroa. Epäsuoria talousvaikutuksia syntyi hankintojen ja ulkopuolelta ostetun työn arvoketjujen sekä mahdollistettujen työpaikkojen kautta noin kolmen miljardin verran.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Juha S. Niemelä, puh. 0206 39 4201, sähköposti: juha.niemela@metsa.fi
Johtaja Terhi Koipijärvi (Viestintä, strategia ja vastuullisuus), puh. 0206 39 4080, sähköposti: terhi.koipijarvi@metsa.fi
Lisätietoa Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuusraportista, joka löytyy osoitteesta:
https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2658