Metsänhoito
Monikäyttömetsien hoidon tavoitteena on taloudellisesti kannattavan puuntuotannon varmistaminen, metsien ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä metsien hyvinvoinnin ja terveyden takaaminen. Metsänhoidon menetelmiä ovat hakkuiden lisäksi muun muassa taimikonhoito, maanmuokkaukset, istutus, kylvö, lannoitus, kunnostusojitus, kulotus, riistan elinpiirin aktiivinen hoito (REAH) ja pystykarsinta.
Metsänkasvatuksen lähtökohtana on kasvupaikan luontaisten puuntuotantomahdollisuuksien optimaalinen hyödyntäminen. Tärkeätä on tunnistaa metsänkasvatuksen kannalta keskeiset kasvupaikkatekijät ja tehdä metsänhoitotoimenpiteitä koskevat päätökset niiden pohjalta. Kasvupaikkatekijöihin perustuva metsänkäsittely antaa hyvän taloudellisen tuotoksen, ylläpitää monimuotoisuutta ja eri riistalajien elinmahdollisuuksia, luo maisemallista vaihtelua ja mahdollistaa metsien monikäytön.
Metsänhoitotyöt on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta puusto säilyy elinvoimaisena. Näin toimien voidaan kasvattaa kullekin kasvupaikalle parhaiten sopivia, luontaisista puulajeista koostuvia elinvoimaisia metsiköitä.
Aktiiviset metsänhoitotoimenpiteet, kuten taimikonhoito ja harvennushakkuu sekä metsien uudistaminen, pitävät metsät hyvässä kunnossa ja lisäävät niiden biomassan tuotantoa. Elinvoimaiset metsät sitovat paljon hiiltä ja kestävät paremmin myrskyjä ja tuhohyönteisiä.
Metsähallitus istuttaa vuosittain taimia noin 14 000 hehtaarille. Metsänistutustöitä tekevät Metsähallituksen vakinaisessa työsuhteessa olevien metsureiden lisäksi nuoret kesätyöntekijät sekä alueiden metsäpalveluyritykset, joilta Metsähallitus ostaa istutuspalveluita.
Tämän lisäksi metsurit tekevät taimikonhoitotöitä noin 30 000 hehtaarilla. Metsähallituksen omat metsurit tekevät noin puolet taimikonhoidoista, palveluyrittäjien metsurit loput. Maanmuokkaukset, tienparannukset, lannoitukset ja kunnostusojitukset tehdään koneellisesti.