Metsätalous
Puukauppaa monimuotoisuutta unohtamatta
Vuotta 2009 leimasi maailmanlaajuinen taloustaantuma, mikä heijastui myös metsäteollisuustuotteiden markkinoille. Heikon kysynnän johdosta metsäteollisuusyritykset supistivat toimintaansa ja jatkoivat myös tuotantolaitosten sulkemisia.
Heikosta taloustilanteesta huolimatta Metsähallituksen toimittamalle puulle riitti kysyntää lähes edellisvuosien tapaan. Ainespuuta toimitettiin kaikkiaan noin 4,8 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden liikevaihto oli 239,6 miljoonaa euroa.
Metsähallituksen osuus metsäteollisuuden tarvitsemasta puusta on ollut noin 6–8 prosenttia ja erityisesti Pohjois-Suomessa valtion metsistä saatavalla raaka-aineella on paikallisesti tärkeä merkitys. Viime vuonna poikkeuksellisen puukauppatilanteen johdosta Metsähallituksen osuus markkinoilla nousi yli 10 prosenttiin. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen metsien hoito sekä metsien ikäluokkarakenne takaavat sen, että jatkossa valtion metsistä pystytään hakkaamaan kestävästi entistä enemmän puuta.
Monitavoitteista metsien hoitoa
Metsähallituksen metsät ovat monikäyttömetsiä, joissa otetaan puuntuotannon ohella huomioon myös muita tavoitteita, kuten metsien monimuotoisuus, matkailukäyttö, porotalous ja riistanhoito sekä saamelaiskulttuurin edellytyksien turvaaminen. Valtion talousmetsissä tehdään myös aktiivisia luonnonhoitotoimia, joihin kuuluvat muun muassa erityishakkuut, kosteikkoympäristöjen ja paahdealueiden hoito sekä luonnonhoidolliset kulotukset.
Valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian mukaan metsäenergialla on merkittävä asema lisättäessä uusiutuvan energian käyttöä. Valtion metsistä saatavan puuenergian lisäämiseksi metsätalous käynnisti helmikuussa kaksivuotisen puuenergiaprojektin. Kehittämishankkeen tavoitteena on luoda toimivat käytännöt puuenergian myyntiin ja toimituksiin ja lisätä samalla valtion metsistä kerättävän puuenergian määrä yhteen terawattituntiin. Projekti on edennyt aikataulun mukaisesti.
Paikallisia työmahdollisuuksia
Metsätalous pyrki taloustaantuman takia karsimaan kustannuksia, mutta pitämään toiminnan volyymin mahdollisuuksien mukaan entisellä tasolla muun muassa työllisyysvaikutusten takia. Metsänhoitotöitä ja taimikonhoitoa tehtiin suunnitelmien mukaan. Tulevina vuosina nämä työmäärät tulevat lisääntymään ja ovat siten myös jatkossa Metsähallituksen noin 650 metsurin pääasiallinen työtehtävä.
Metsähallitus ostaa puunkorjuuseen ja -kuljetuksiin liittyvät työt alan yrittäjiltä. Metsähallitukselle urakoivia metsäkone- ja puutavara-autoyrityksiä on noin 150. Hakkuiden ja kuljetusten vähenemisen vaikutuksia pienennettiin tarjoamalla sopimusyrittäjille korvaavia töitä sekä lisäämällä energiapuun korjuuta. Metsäteiden peruskorjauksia ja kunnostuksia jatkettiin vuonna 2007 aloitetun investointiohjelman mukaisesti noin 10 miljoonalla eurolla.
Uusia menetelmiä
Suurimpana yksittäisenä metsänomistajana ja puuntoimittajana Metsähallituksella on erityisasema metsätalouden ja puunkorjuun menetelmien kehittämisessä. Omien kehittämishankkeiden ohella metsätalous osallistuu moniin yhteishankkeisiin ja tutkimuksiin. Metsätalous kehitti uusia menetelmiä muun muassa energiapuun korjuuseen, tieinvestointien kohdentamiseen sekä hakkuiden maisemavaikutusten arviointiin.
Metsähallituksessa selvitettiin myös laserkeilauksen sopivuutta leimikon suunnitteluun sekä kunnostusojitustarpeen määrittämiseen. Yhteishankkeisiin kuului muun muassa polttoainetta säästävien puunkorjuumenetelmien koulutuksen kehittäminen sekä monivuotinen tutkimushanke, jossa tutkitaan metsänpeitteisyyttä säilyttävien hakkuutapojen vaikutuksia yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen ja muiden tutkimustahojen kanssa.
Suojelua etelässä ja pohjoisessa
Metsähallitus toteuttaa Kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tavoitteita. Osana METSO-ohjelmaa Metsähallitus laajensi valtion mailla sijaitsevia suojelualueita valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 10 000 hehtaarilla. Suojeltavat kohteet (104) valittiin metsätalouden ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden yhteistyönä. Näistä alueista perustetaan suojelumetsiä ja ne siirtyvät pysyvästi pois metsätalouskäytöstä.
Loppuvuodesta saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita metsäkiistojen lopettamiseksi. Metsähallitus ja kolme saamelaista poromiestä Inarin Nellimistä sopivat elokuussa pitkään jatkuneen ja YK:n ihmisoikeuskomiteaan asti edenneen kiistansa. Sopimuksessa on määritelty Nellimissä sijaitsevat alueet, missä Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta ja toisaalta missä hakkuita ei suoriteta seuraavan 20 vuoden aikana. Samalla sopimuksella molemmat osapuolet päättivät kaikki oikeustoimet toisiaan kohtaan.
Myös vuosia kestänyt kiista Keski-Lapin erämaisista vanhoista metsistä saatiin sovittua. Luontojärjestöjen vuonna 2006 esittämien ns. Metsä-Lapin karttarajausten maankäytöstä on kiistelty usean vuoden ajan. Lopullinen neuvottelutulos saatiin aikaan ohjausryhmässä, johon kuuluivat Metsähallituksen ja Greenpeacen lisäksi Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Paliskuntain yhdistyksen, metsäteollisuuden ja Saamelaiskäräjien edustajat. Neuvottelujen tuloksena luonnontilaisimmat osat tarkastelluista alueista siirretään Metsähallituksen omalla päätöksellä pysyvästi metsätalouskäytön ulkopuolelle. Osalla alueita sallitaan rajoitettu metsätalous ja osa säilyy normaalin, monikäytön huomioivan metsäntalouden piirissä.