Kestävä metsätalous on työtä tulevaisuuden eteen
Metsähallituksen työn tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. Valtion maa- ja vesialueet ovat koko yhteiskunnalle arvokasta varallisuutta, jota käytämme ja hoidamme, ettei se menetä arvoaan. Työmme ei ole vain säilyttämistä, vaan kasvattamista, lisäämistä ja monipuolistamista.
Metsätaloudessa huolehdimme monikäyttömetsissä samanaikaisesti puuntuotannosta, metsävarojen riittävyydestä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, virkistyskäytön edellytyksistä sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Nämä asiat sisältyvät luonnonvarasuunnitteluun, jota teemme yhdessä sidosryhmiemme ja kumppaniemme kanssa. Kestävä metsätalous edellyttää monipuolista osaamista ja asiantuntevia kumppaneita.
Puu on uusiutuva materiaali ja sillä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita.
Puun alkuperä, sen todennettavuus ja hankintaketjujen vastuullisuus on erottamaton osa vastuullisuustyötämme. Valtion metsät ovat PEFC-metsäsertifioituja ja Metsähallituksella on puun alkuperän seurantajärjestelmä. Metsähallituksen toimintatapaohje toimittajille sitouttaa kumppanit ja alihankkijat vastuulliseen ja eettiseen toimintaan. Raportoimme avoimesti toiminnastamme ja kannustamme myös kumppaneitamme läpinäkyvään toimintaan.
Kestävä metsätalous Metsähallituksessa
Taloudellinen kestävyys. Metsähallituksen metsätalouden mitoitus perustuu metsävarojen kestävään, ylisukupolviseen käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että metsien täytyy olla tulevienkin sukupolvien käytössä yhtä runsaina, terveinä ja monimuotoisina kuin ne nytkin ovat – tai mieluummin vielä parempina.
Metsähallituksen hakkuulaskelmat laaditaan uusien metsävaratietojen, ajantasaistettujen alue-ekologisten suunnitelmien, muiden maankäyttömuotojen tuomien rajoitteiden ja luonnonvarasuunnittelussa sovittujen yhteisten toimintalinjausten mukaisesti.
Ekologinen kestävyys. Kaikki valtion monikäyttömetsät on PEFC-sertifioitu. Metsäsertifiointi perustuu laajassa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä sovittuun toimintatapaan sekä ulkopuolisen, riippumattoman tahon valvontaan.
Sertifioinnin lisäksi metsätalouden toiminnan perusteina ovat luonnonvarasuunnittelu, alue-ekologinen suunnittelu sekä lainsäädäntö, metsänhoito-ohje ja metsätalouden ympäristöopas. Ilmastoviisaassa metsätaloudessa vaalimme ja vahvistamme hiilinieluja ja -varastoja hyvän metsänhoidon ja ennallistamisen keinoin.
Taloudellisen puuntuotannon rinnalla turvaamme metsien luontoarvoja korkeatasoisella ympäristönhoidolla. Ympäristönhoito muodostaa ketjun, joka alkaa tutkimukseen perustuvasta ohjeistuksesta ja koulutuksesta, etenee huolelliseen suunnitteluun ja siitä vastuulliseen toteutukseen. Seuraamme metsätalouden ympäristövaikutuksia säännöllisesti.
Tutustu
Valtion PEFC-sertifioituja monikäyttömetsiä hoitaa Metsähallitus Metsätalous Oy, joka on Metsähallituksen tytäryhtiö.
Sosiaalinen kestävyys. Niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien on saatava nauttia metsistä ja niiden tuomista virkistys- ja taloushyödyistä. Metsissä tehdään puunkorjuun lisäksi paljon muutakin: metsästetään, retkeillään, poimitaan marjoja ja ansaitaan elantoa esimerkiksi matkailupalvelujen ja porotalouden parissa. Siksi puhumme monikäyttömetsistä.
Metsähallituksen metsätalouden sosiaalinen vastuu on odotusten yhteensovittamista, työllistämistä, työturvallisuutta, vastuullisia palveluhankintoja, metsätieverkoston ylläpitoa ja huolella suunniteltuja erityishakkuita, joilla turvaamme muun muassa matkailukohteita ja maisemia.
Kulttuurinen kestävyys. Suomessa metsää ja kulttuuria ei voi erottaa toisistaan. Metsätaloudessa kulttuurinen kestävyys on ymmärrystä luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta ja luontoon liittyvistä arvoista ja asenteista.
Metsät ovat myös täynnä historiaa. Monikäyttömetsien kulttuuriperintökohteet on inventoitu perusteellisesti, minkä ansiosta kulttuuriperintökohteet voidaan säästää kaikissa metsätalouden toimissa.
Monikäyttömetsien kehitys numeroina
Monikäyttömetsien käyttöperiaatteet on sovittu yhdessä sidosryhmien kanssa luonnonvarasuunnitelmissa. Niiden mukainen hakkuusuunnite kasvaa nykyisestä 6,7 milj. m³:stä 7,6 milj. m³:iin vuoteen 2030 mennessä. Laskelmat tarkentuvat kunkin luonnonvarasuunnitelman yhteydessä.
Monikäyttömetsien vuotuinen kasvu on noin 13 milj. m³. Vuotuinen hakkuumäärä on ollut noin 6 milj.m³.
Monikäyttömetsien parhaimmassa kasvuvaiheessa olevia kasvatusmetsiä on yli puolet kaikista metsistä. Tämä näkyy 50-vuotiaiden metsien huippuna ikäluokkajakaumassa. Toimimme niin, että ikäluokkajakauma tasoittuu merkittävästi 30 vuoden kuluessa, eli metsät järeytyvät ja vanhempia ikäluokkia on enemmän.
